tiistai 17. joulukuuta 2013

Vier Tage, und Ferien !

 Servus! Neljä päivää lomaan. Pakko myöntää, että sitä on odotettukin. Enemmän kuin usein menee hermo koulussa, kun on täysin ulkona asioista mistä puhutaan. Nyt on kuitenkin alkanut sujumaan paremmin. Saksan kielioppitestistä uupui vain muutama piste täysistä ja torstaina teen "ison" saksankokeen, hui. Eilen musiikin koe oli menestys, voijukra, ymmärsin ekan kerran kaikki kysymykset ja olin jopa ihan tosissani harjoitellut koetta varten. Kertakaikkisen mahtava fiilis, kun osaa tehdä OIKEASTI saksaksi kokonaisen kokeen. Tänään puolestaan matikankoe oli katastrofi, no ainakin ope sai nätin joulukortin, hahah. 

Servus! Vier Tage und dann Ferien, endlich. Ich warte schon sehr viel. In der Schule ist toll, aber das ist ganz schwer noch auf Deutsch lernen. Die ganze Zeit verstehe und kann mehr. Vielleicht im Frühling kann ich schon alles, hah. Gestern hatte ich Grammatiktest in der Deutschstunde, fast alles richtig! Ich hatte auch Musiktest und erstes Mal habe ich alle Fragen verstanden. Ich konnte auch zu antworten. Mathetest war heute eine große Katastropfe, und ich machte nur eine Weihanchtskarte für den Lehrer, hahah. 

Viime viikonloppuna esiinnyttiin kuoron kanssa. Lauantaina joulukonsertti Karslhuldessa ja sunnuntaina vielä täällä Pöttmesissä. Oli kyllä älyttömän hauskaa. Sunnuntai-illan vietin vielä Pöttmesin joulumarkkinoita kierrellessä Jade-Ann:n kanssa. AINIIN, leivoittin äitin kanssa piparkakkutaloja, hih. Minulla oli oma mökki rakennettavana ja äitillä omansa, ja sitten vielä tehtiin lahjaksi pari pikkumökkiä. En oo ikinä varmasti tunkenut yhteen piparimökkiin niin paljon karkkia, tuohon minun hökkeliin on varmasti käytetty lähes kilo karkkia! 

In der letzten Wochenende hatte ich zwei Weihnachtskonzerte mit dem Chor. Am Samstag sangen wir in Karlshuld und am Sonntag in Pöttmes, echt toll! Am Wochenende backte ich auch mit meiner Gastamama Hexenhäuser. Wir hatten viel Spaß. Jetzt wohnen die Gummibärchen in meinem Hexenhaus, haha.




Viime perjantaina reissasin koulun jälkeen koko loppupäiväksi mun aluevalvojan (joka on muuten parhaista parhain) luokse Augsburgiin. Matkassa mukana oli myös tietysti Jade-Ann ja sitten vielä meksiloisvaihtari Andres. Leivottiin yhessä joulukeksei, omomm, ne on niin parhaita. Ilta vietettiin sitten joulumarkkinoita kierrellessä, ei oo olemassa kyllä mitään kauniimpaa. Tuli myös maistettua ensimmäistä kertaa Glühwein:ia (JOO SANNA, tiiän että en osaa suomen kielioppia). Oli kyllä järkyttävän makuista, huhuh. Se on siis vähän niinkuin glögiä, mutta kuitenkin viiniä ja poltti muuten ihan himpuran paljon kurkussa. Noh, tuli ainakin kokeiltua nyt sekin. Loppuilta vietettiin sitten vielä aluevalvojani kotona. Oli niin mahtihauskaa, höpötettiin niin hirmusesti, että ääntä ei meinannut enää lähteä kotiin lähtiessä. Pakko todeta tähän, että suomen kirjoittaminenen tuntuu erittäin oudolta. 

Am letzten Freitag fuhr ich nach Augsburg. Ich war bei meinem Betreuer, der der beste in der Welt ist! Da waren auch meine Freundin Jade-Ann aus Schweiz und Andres, der ein Austauschschüler aus Mexiko ist. Wir hatten viel Spaß. Wir backten zusammen Plätzchen und danach waren wir noch in der Christkindlmarkt. Ich probierte erstes Mal Glühwein, yök, nicht mein Lieblingsgetränk. Wir sprachen sehr viel, meine güte, ich konnte nichts mehr am Abend sprechen, hahha. Aber die Zeit mit anderen Austausscülern ist immer wirklich lustig. Nur Austausschüler verstehen andere Austauschschüler, das ist wahr! 



Totesin, että on aikamoinen homma sovittaa yhteen: vaihtarijutut, normi arki, kaksi kuoroa, käsipallo, koulu ja kaverit. Mutta ei se mitään, tämmöinen "kriiselen, koska kaikki jutut on samaan aikaan" elämä on ihan jees. Muttajoo, nyt alkaa blogiloma. Tässä ennen joulua on vielä hirmuisen paljon ohjelmaa joka päivälle ja välipäivät meneekin sukulaisten kanssa. Heti uudenvuoden jälkeen lähdetään viikoksi Sveitsiin laskettelemaan, joten seuraavaa postausta voi odotella vasta ensi vuoden puolella. Ihanaa joulua sinne päin maailmaa! toivoo, yksi pöpipää saksamaalta. <3

p.s suurensuurikiitos, kaikista paketeista mitä posti on mukanaan tuonut, jokainen niistä on vielä avaamatta. vielä viikko hui!

Jetzt beginnt "Blogferien". Ich schreibe keine Texte vor Weihnachten. Ich hab so viel Programm, keine Zeit für den Blog. Nach Weihnachten fahre ich mit meiner Gastfamilie in die Schweiz. Aber wieder nächtes Jahr hab ich Zeit zu schreiben. Fröchliche Weihnachten <3 

Und danke Celli, du warst heute die tolle Deutschlehrerin, hih.  

 
 


lauantai 7. joulukuuta 2013

Weihnachten ist schon da


Voijestas, miten nopeasti aika kuluu. Neljä kuukautta takana ja joulu ihan justiinsa. Oon täällä yleinen vitsinaihe, koska oon niin mini verrattuna muihin. Tuo ylempänä oleva kuva tuottaa edelleen naurua: "Kun mini-Ella söi jättinakin." 

Huhhuh, die Zeit vergeht sehr schnell. Jetzt habe ich schon vier Monate hier in Deutschland gewohnt. Aber zum Glück darf ich noch sieben Monate hier bleiben.

Christkindlmarkt, eli saksalaiset "joulumarkkinat" on tullut koettua. Voiettä, ette uskokaan miten Saksassa panostetaan jouluun. Oltiin perheen kanssa siis Augsburgin markkinoilla viikko sitten. Tuhannet jouluvalot, joululaulut, hirmuinen määrä ihmisiä, kojuja silmän kantamattomiin.. Christkindlmarkt = JOULUFIILIS. Ennen joulua reissataan vielä Nördlingenin joulumarkkinoille.

Ich war zum ersten mal in meinem Leben auf einer Christkindlmarkt. Letzte Woche fuhr ich mit meiner Familie nach Augsburg. Meine Güte, alles war sehr schön! Viele Weihnachtslichter, Weihnachtslieder, gutes Essen.. Vor heilig Abend fahren wir noch nach Nördlingen auf den Christkindlmarkt. Mein Weichnachten hat begonnen.


Eilen täällä vietettiin Nikolauksenpäivää. Nikolaus on vähän niinkuin "joulupukin sukulainen", joka tuo aina 6.12 lapsille suklaata ja pähkinöitä. Tällä herralla on myös mukana muutama "peikko" tuhmia muksuja varten. Olin näemmä ollut kiltti, suklaapukkeja nimittäin ilmestyi joka paikasta, hahah. 

Gestern war Nikolaustag und auch Unabhängigkeitstag von Finnland. Finland ist jetzt 96 Jahre alt. Aber ja, wir haben kein Nikolaustag in Finnland, nur der Weihnachtsmann am heiligen Abend. Nikolaus brachte viel Schokolade für mich! 

  

Eilen leivoittiin hirmuinen määrä erilaisia saksalaisia joulukeksejä Michin kanssa, oli ihan hirmuisen hauskaa! Tunsin itteni kyllä niin torveloksi, voijestas. Marmeladia oli kaikkialla ja jotenkin ihmeellisesti ongin koko ajan hukkuneita keksejä suklaan seasta. Noh, ainakin tuli naurettua. 

Gestern Abend backte ich mit meinem Gastbruder Weihnachtsplätzchen. Wir hatten viel Spaß. Und ich war eine große Katastrophe in der Küche, hahhah.  







Hih, äiti lähetti mulle mitä parhaimman joulukalenterin. Joka päivä tulee jonkun suomitutun kuva ja kirje/joulukortti. Hurjan suuri kiitos teille, jotka ootte suostunut kuvailtavaksi (en pysty nukkuu, kun jännitän kuka seuraavana aamuna kirjekuoresta ilmestyy)! Mutta, tällä hetkellä voin sanoa todella rakastavani mun elämää täällä, parhautta. Kuulemisiin, tschüs <3 

Meine Mama sendete mir ein Adventskalender, den sie selber gemacht hat. Jeder Tag kommt ein Foto von meinen finnischen Freunden oder Verwandten und ein Brief oder Weihnachtskarte. Das ist SUPER. Aber ja, jetzt kann ich ehrlich sagen, dass ich mein Leben in Deutschland liebe. Nächtes Mal wieder mehr, tschüs <3

lauantai 23. marraskuuta 2013

huh, viele Fragen !






Vihdoinkin veljen läppäri käytössä, niin kirjoittaminen sujuu paremmin. Tässä nyt siis vastaukset laittamiinne kysymyksiin, joita tulikin ihan hirmuinen määrä, danke! 

Mistä sait idean lähteä vaihtoon, ja nimenomaan Saksaan? 
Koko vaihtoonlähtö oli itseasissa yhden syysillan päähänpisto. Päähänpisto, jota en todellakaan kahta sekuntia kauempaa miettinyt. Alunperin hain Ruotsiin, mutta koska kaikki paikat olivat jo täynnä, niin päädyin Saksaan. Oon kyllä todella tyytyväinen tällä hetkellä, että olen Saksassa, vaikka aluksi se vähän hirvittikin. 

Kauanko olet lukeut saksaa ennen vaihtoa? 
Aloitin saksan vasta lukiossa, joten kursseja ehti vuoden aikana kertyä neljä, mutta hyvin oon silti pärjännyt! 

Onko saksa vaikea kieli? 
On ja ei. Kielioppi on kamala, poikkeuksenpoikkeuksen poikkeusta jatkuvasti. Kielessä on hirmuisesti sääntöjä, mutta niitä on kuitenki helppo oivaltaa. Monet sanat ovat melkeinpä kuin ruotsia, joten se on ainakin helpottanut mun oppimista.  

Kuinka hyvin oot oppinut puhumaan saksaa? 
On hurja ajatella, miten hirmuisesti oon oppinut tässä lähes neljän kuukauden aikana. Ei tarvitse enää miettiä miten pitäisi jokin asia sanoa, koska on saanut rohkeutta vain höpöttää koko ajan, vaikka tietääkin, että kielioppi on varmasti ihan pusikossa. Ymmärrän lähes kaiken ja päässä ei tarvitse enää kääntää kaikkea suomeksi. Ei puhuminen todellakaan vielä vaivatonta ole, mutta koko ajan taidot paranee, päivä päivältä. 

Mitä kannattaa pakata mukaan vaihtoon lähtiessä? 
SANAKIRJA, siitä tulee paras ystävä. Äh, en tiiä, öö. No voin ainakin sanoa, ettei kannata pakata koko vaatekaapin sisältöä mukaan. Mulla on vieläkin elokuussa mukaan otettuja vaatteita käyttämättöminä, koska täällä tulee kuitenkin shoppailtua. PASSIKUVIA, bussikorttia ja opiskelijakorttia varten. 

Mitä veit perheellesi tuliaisiksi? 
Saksankielisen suomikirjan, hapankorppuja, lakkahilloja ja Iittalan Kivi-lyhtyjä. Otin mukaan myös valokua-albumin suomielämästäni, jota perhe todellakin tykkäsi katsella. 

Onko perheeseen ollut vaikea sopeutua?  Oletko kuin kotona?
Ei ollenkaan! Mun kohdalle sattui kyllä mitä parhain perhe, kerrassaan mahtava. Oon löytänyt oman paikkani perheessä ja olen kuin kotona. Hostvanhemmat esittelee mut tyttärenään, ei vaihtarina. Voin suuttua ja mököttää ilman, että mua pidetään huonona vaihtarina. Voin tehdä samoja asioita kuin kotona Suomessa. 

Kävittekö perheen kanssa kodin sääntöjä läpi? 
Ei oikeastaan käyty mitenkään ihmeellisesti, tietysti jotain ihan perusjuttuja. Uusia sääntöjä käydään läpi, kun semmoisia tilanteita tulee vastaan. 

Osallistutko kotitöihin?
Viikonloppuisin imuroin yleensä koko talon, huolehdin oman kylppärin putsaamisesta ja autan keittiötöissä. Jos vanhemmat tarvitsee apua navetalla, niin sitten puuhastelen sielläkin. 

Onko perheesi uskonnollinen? 
 Perheeni on siis katolilainen. Äidin kanssa olen pari kertaa käynyt kirkossa ja varmaankin taasen joulunaikaan. Olen saanut sen kuvan, että jos aikaa olisi enemmän, niin kirkossakin käytäisiin useammin.

Saako hanavettä juotta, vai juotko mieluummin pullovettä? 
Saa juoda, tai ainakaan en oo vielä sen takia kupsahtanut. Saksassa kaikki kuitenkin ostaa kuplavettä (mikä himpura se on oikeasti suomeksi?), ihan kaikki, täällä ei suunnilleen tunneta vesi ilman kuplia käsitettä. Jos tilaa ravintolassa vettä, se on aina kuplavettä. Itse oon jäänyt ihan koukkuun siihen, en juo olleskaan enää hanavettä. 

Onko sulla paljon harrastuksia? 
Pelaan käsipalloa ja reenit on kaksi kertaa viikossa. Oon niin paljon parempi jo siinäkin kuin kaksi kuukautta sitten! Laulan luterilaisen kirkon kuorossa ja oon koulun teatteriryhmässä. Näillänäkymin meen ens viikosta alkaen vielä koulun omaan kuoroon.

Mitä outoja sääntöjä koulussa on?
-Kokeet on kirjoitettava aina kuulakärkikynällä
-Kännyköitä ei saa näkyä missään vaiheessa päivää, edes sillon jos olet jo päässyt koulusta, ja odotat bussia
-Joka luokalla on viikoittain omat taulunputsaajat, jotka huolehtii luokan ja taulun siisteydestä
-Jokaisen tunnin alussa yhtä oppilasta kuulustellaan edellisen tunnin asioista, ja tästä saa siis arvosanan
-Hirmuisen tarkkaa, missä saa syödä eväät ja missä ei 
-Tunnin alussa noustaan seisomaan ja sanotaan huomenet, joskus myös rukoillaan sekä tehdään ristinmerkki
-TEITITTELY (onnistun aina möhlimään sen kanssa)


Ootko joutunut pitämään paljon esitelmiä Suomesta?
En yhtäkään vielä, haha. Tällä hetkellä maantiedon tunneilla kaikki tekee referaatteja Intian eri osista, ajattelin kysäistä, voinko mielummin esitellä Suomea. Pitää toivoa, että opettaja suostuu!

Tietävätkö saksalaiset paljon Suomesta? 
Tää riippuu kyllä ihan henkilöstä. Osa tietää todella paljon ja on ollut Suomessa monta kertaa. Osa taas esittää kysymyksiä tyyliin: Onko Suomessa jääkarhuja? 

Onko saksalaisiin helppo tutustua? Tulevatko ihmiset juttelee? 
Tähänkin on pakko vastata, että riippuu täysin henkilöstä. Toiset tulee heti juttelee ja on tosi kiinnostuneita. Toiset puolestaan vaikuttavat olevan fiiliksillä: yök, vaihtari. Jos hymyilet, varppina joku on tulee heti juttelemaan. Mulla on kolme semmoista tosihyvää kaveria täällä ja kaikki on just semmosia, jotka ensikertaa nähdessä oli hirmuinnoissaan höpöttämässä mulle. Pakko sanoa kuitekin, että oikeitten kavereitten saaminen on varppina vaihtarin suurin kriisi.

Mikä on oudointa Saksassa?
Ömmöm, oudointa. Kaikki on itseasiassa aika samanlaista Suomessa, mutta ei sitten kuitenkaan. Yksi iso ero ainakin on kyllä se, että kaikki leffat ja telkkarisarjat on dubattu, todellakin kaikki. Mutta sekään ei enää häiritte, koska yleensä pysyn aina kärryillä. NIN JA OUTOA on kyllä sekin, kuinka paljon täällä syödään kaikenmaailman lihoja ja makkaroita, huhuhu. 

Ootko tykästynyt johonkin paikalliseen ruokaan? 
JOO, ei harmainta aavistusta mikä sen nimi on, mutta semmoisen ohuen liharullan sisälle laitetaan kaikkia kasviksia ja sitten sitä syödään semmosien ihmeellisten makarooneilta maistuvien juttujen kanssa. Nyt oli kyllä erittäin sekava selitys. 

Onko jotain ruokaa, mitä et voi sietää? 
Weißwurst, eli kirjaimellisesti valkoinen makkara. Voijestas kaikki tykkää siitä ihan hirmuisesti täällä, en ymmärrä. Valkoinen makkara, joka keitetään, kuoritaan ja syödään sinapin sekä brezen kera. 

Miten pidät yhteyttä Suomeen? 
Perheen kanssa juttelen skypessä, samoin parin parhaimman kaverin kanssa. Mitä parhaimman kaverin kanssa meillä on sopimus, ettei puhuta koko vuonna, joten tulee läheteltyä kirjeitä ja sähköpostia. Facebookissa tulee tottakai myös kuulumisia vaihdettua. 

Mitä asioita kaipaat Suomesta (ei siis ihmisiä)? 
RUISLEIPÄÄ. Täällä on vaan semmoista tummaa müslileipää, joka hajoaa samantien käsiin. Ruisleipää ja oltermannia, omomom. OMAA SÄNKYÄ, ei jestas täällä mulla on höyhentyyny ja peitto, joten voitte arvata, että koko himpuran huone on aina täynnä höyheniä. JA SITÄ FIILISTÄ, KUN VOI JUORUTA SUOMEKS.

Onko sulla ollut koti-ikävää, ja jos on niin milloin? 
Kaksi ekaa viikkoa perheessä oli todellakin katastrofaalisia. Saatoin minä hetkenä hyvänsä alkaa vaan itkee, vaikka kaikki oikeastaan olikin hyvin. Marraskuun alussa iski myös koti-ikäväviikko, joka johtui varppina siitäkin, koska olin kipeä. Mutta ei se mitään, koti-ikävä kestää hetken ja sitten taas huomaa miten huippua elämää täällä elää. Tällä hetkellä ei vois paremmin mennä! 

Näätkö unia saksaksi, tai ajatteletko saksaksi? 
Mun unet on tällä hetkellä täynnä kaikki mahollisia kieliä, varmaan pää niin sekaisin, tästä hirmuisesta kielikylvystä, hahha. Jajoo, aina välillä huomaa, että ajatukset onkin saksaa. Jotkut sanat tuntuu paljon paremmilta saksasi kuin suomeksi. 


Huhhuh, mikä homma oli vastailla, toivottavasti ei ollut liian sekavaa tekstiä! Eilen olin kavereiden kanssa leffassa katsomassa Catching Fire, oli muuten ihan älyttömän hyvä, suosittelen. Rakastan katsoa leffoja saksaksi, parhautta. Oon muuten varma, että Saksassa ei tunneta suolaisia poppareita, niihin tungetaan aina sokeria, OI MIKSI OI MIKSI ? 


      

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Frag, was du wissen willst

"Tanze, lache und liebe oder sei einfach glücklich aber lebe, denn wer weiß, was morgen ist, träume was du träumen möchtest, gehe wohin du gehen möchtest, sei wer du sein möchtest, denn du hast nur ein Leben und eine Chance diese Dinge auch zu tun."  

Voi kun tuota osaisikin noudattaa. Kirjoitin jo tuon suomeksikin kerran, mutta tuntui niin kapulakieleltä, että oli pakko poistaa koko juttu, joten sanakirja vain esiin ja kääntämään, jos et vielä ymmärtänyt.  

Tää on vain tämmöinen "olen hengissä" postaus, koska täällä on ongelmia jokaisen himpuran tietokoneen kanssa ja tää ipad ei oo mikään paras mahdollinen vaihtoehto blogin kirjoitusta varten. 

Tavallista arkea elelen. Herätys 5.45, bussipysäkille, kouluun, reenit, kotiin, läksyt ja nukkumaan. Ainakin omalla kohdallani huomaan todellakin sen, mitä vaihtarijärjestöt aina sanovat. Alku on yhtä ilotulitusta, jolloin elämä ei paremmin voisi olla. Sitten kun normaali arki alkaa rullaamaan ja jatkuu jatkumistaan, niin alkaa todellakin kaipaamaan sitä kaikkea, mihin on aina ennen tottunut ja mihin ei ole nyt mahdollisuutta. Elämä on kertakaikkisen mahtia, mutta jokaiseen päivään mahtuu fiiliksiä laidasta laitaan. 

Tänään viettelen lomapäivää, koska on joku juhlapyhä (joita muuten riittää). Viikonloppu on jo täyteen buukattu: kavereita, leffailua, yökyläilyä ja teatteria. 

Ajattelin tehtailla kysymyspostauksen, joten laitappa kysymystä tulemaan tuohon allaolevaan kommenttikenttään. Kysy mitä vaan, mieluummin tietysti vaihtarijuttuihin liittyen, koska vaihtariblogihan tämä on. 

Kuulemisiin! <3


Wenn du willst, kannst du etwas von mir fragen von meinem Austausschjahr und meinem leben hier. Schreib deine Frage in der Kommentarkasten. Nächtes mal schreibe ich einen Text, der ich antworten, auf Deutsch und auf Finnisch. Vielleicht kann ich auf Deutsch schon antworten, hahhah. Ich hoffe, dass ihr viele Fragen 
für mich stellt! Tschüs<3 



sunnuntai 10. marraskuuta 2013

... und wieder krank

 Vihdoinkin oon taas palannut elävienkirjoihin. Viime viikolla tosiaan iski taas kauhia päänsärkykurkkukiputauti. Noh, kyllähän mä reilun kuukauden terveenä taisinkin pysyä. On muuten ehkä kaikkein raivostuttavinta olla kipeänä vaihtarina, ois niin paljon kaikkea ohjelmaa, jossa ois kiva olla mukana eikä makaa vaan puolikuolleena sängynpohjalla. Välillä niin kai sitten. Aika kului suomifiilistellessä hapankorppujen ja Uuden Päivän parissa. Sain myös kaverilta lainaksi Nälkäpelin, joten sitä oon myös lueskellut.


Pakko myöntää, että leijun jo täysin joulutunnelmissa. Viime viikolla käytiin äidin ja Michin kanssa semmoisessa jättimyymälässä, jossa oli siis kaikkea akvaarikaloista kahvinkeittimiin. Sinne oli myös rakennettu erillinen valtavankokoinen jouluosio. Joululaulut soi, joulukuusia ja jouluvaloja oli kaikkialla. "Joulumaahan" oli rakennettu myös eri satujen tapahtumapaikkoja, alempana kuva Punahilkasta. Glögikausi tuli myös avattua, joten nyt voin jo sanoa, että MUN joulu on alkanut. Niin ja täällä kotonakin jo ripustettiin tuommoinen valojoulutähti ikkunaan. Äiti vaan oli huolissaan, mitä naapurit ajattelee, kun ollaan näin ajoissa, joten kompromissi: Pidetään tuon ikkunan verhoa kiinni, hahah. NIIN, ja oonhan mä jo joulupakettejakin paketoinut!





AIVITSIT, pakkohehkutus. Viime maanantaina 4.11.2013 klo 23.00 tajusin ensimmäisen vitsin saksaksi!! Oltiin siis äidin ja muutaman tuttavan kanssa kreikkalaisessa ravintolassa syömässä ja siellä tajusin nauravani OIKEAA naurua OIKEALLE vitsille. Oli kertakaikkisen mahtifiilis.

Eilen olin aamusta iltaan kuoron kanssa harjoittelemassa adventtikonsertteja varten. Koko päivä joululauluja! Mää niin rakastan laulaa saksaksi, voijukra. Meiän joulukonsertista tulee varppina niin huippu. Esiinnytään siis kahteen otteeseen joulukuun puolenvälin tienoilla. Kaikki kipaleet kuulosti jo nyt ihan huikeilta, joten varppina kuukauden päästä on mitä parhaimmat konsertit luvassa. 


Järkytyin eilen pahemman kerran katsoessa kalenteria. KOLME KUUKAUTTA TÄYNNÄ. Eli kohta jo 1/3 vuodesta takanapäin. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten aika voi rullata niin kauhiaa vauhtia eteenpäin. Nyt todellakin on alettava ottamaan kaikki irti tästä vuodesta, sillä se on niin nopeasti ohi. Oon masistellut ihan liikaa saksantaitojeni kanssa ja muutenkin ollu huonoilla fiiliksillä tässä muutaman viikon. MUTTA NYT, asiaan tulee muutos: tämä pökilö vaihtari muuttaa nyt ajatusmaailmansa ja lähtee innolla kohti uusia haasteita, lupaus. 

Tschüss<3

p.s pakko tunnustaa, jouduin korjaamaan miljoona kirjotusvirhettä, tässä sitä huomaa, miten suomi ruostuu. 

lauantai 2. marraskuuta 2013

Was hab ich gemacht?

Älkää pettykö, tylsä ja kuvaton postaus tiedossa. Niin paljon kaikkia juttuja, etten millään paremmin ehdi kirjoitella ja maanantaina alkaa rullaamaan taas mun hullu arki! Mutta tässä teille jotain luettavaa, että tiiätte mun olevan hengissä. 

Mutta siis mitä tähän lomaviikkoon onkaan mahtunut? 

- oon laulanut lehmille joululauluja

-saanut hepulin heinäpaalien kanssa, ette arvaakaan miten raskasta hommaa on ruokkia lehmiä 

- ollut lehmienruokana

- todennut, että lehmillä on jotain mua vastaan (kummasti kakkivat jokaikinen kerta mun päälle)  

- nähnyt 20 kynittyä kanaa keittiössä

- jonka jälkeen tehnyt suursiivouksen hirmuisen höyhenvyöryn takia

- ollut Augsburgissa 

- ja joutunut vararikkoon 

- muuttanut tyylinsä 

- syönyt parhaimman täytetyn patongin elämässään 

- nauruhepuloinut bussipysäkillä kaverin kanssa

- odottanut bussia, joka ei ikinä tullutkaan 

- ollut kirkossa, jonka jälkeen kulkenut kulkueessa hautausmaalle 

- todennut, että saksalaiset haudat ovat kuin pieniä puutarhoja, OIKEASTI, niin kauniita, voisi sanoa taideteoksiksi 

- syönyt kirsikkakakkua, vaikka inhoan kirsikoita

- saanut postia 

- harjoitellut, miten saksan adjektiivit taipuu 

- oli muuten erityisen hauska oppitunti adjektiiveista hostäidin kanssa 

- saanut hepuleita 

- yrittänyt hirmuisen taistelun seurauksena katsoa the voice of germanya (lopullinen kompromissi, katson sitä ilman ääntä)

- suojellut pullataikinaa 

- oivaltanut miksi on olemassa kahdenvärisiä kananmunia 

- keksinyt, miten tommonen ihmeroskis avataan 

- huomannut bussipysäkkinsä vieressä valtavan kokoisen urheilukentän


Että tälläista tänään. 






sunnuntai 27. lokakuuta 2013

In der Ferien

Nonih, syysloma on vihdoin ja viimeinkin alkanut myös täälläpäin Saksaa. Suurimmassa osassa Saksaa syysloma kestää pari viikkoa, mutta Baijerissa vain KOLME päivää. Noiden kolmen päivän perään kuitenkin sattuu sopivasti pari pyhäpäivää, joten lomaa kertyykin viikon verran. Voin taata, että tiedossa on mitä tylsin lomaviikko. Vanhemmat ovat torstaihin asti kylpylälomalla, veli on töissä ja minä yksin kotona. Kaiken lisäksi täällä maalla asuessa, ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä ihmisten ilmoille loma-aikana. Ainakin tulee nyt sitten vain oltua, mikä on varmasti ihan hyväkin, oon ollu nimittäin älyttömän väsynyt mun hullun viikkoohjelman myötä ja jatkuvan saksaksi puhumisen takia.


Alkuviikon olin luokkani kanssa Reimlingessa. Kaikille mun koulun kymppiluokkalaisille järkätään kolmen päivän juttu "Orienterungstage". Pakko myöntää, että ei ollut harmaintakaan aavistusta vielä maanantaiaamuna, että mitä tuleman pitää. Tämä "minileiri" paljastuikin aivan mahtavaksi jutuksi, vähän niinkuin muunnelma riparista. Leikittiin hirmuisen paljon, ja jälleen kaikki samat leikit kuin ripareilla ja varkoilla. Arvatkaa vaan, onko pikkusen hauskanoutoa leikkiä saksaksi! Kyllä taas muutama uusikin leikki mahtui mukaan, niitä pääsee sitten ensi kesänä leireillä testaamaan. Noh, siis kolmeen päivään mahtui paljon ohjelmaa. Pääteemana oli luokkayhteishenki, onkohan se ees sana? Luokan yhteishenki parani älyttömästi leirin aikana, eijuku, voiko olla edes mahdollista? Muina teemoina käsiteltiin riippuvuutta, rakkautta ja tulevaisuutta. Oli muuten täysin samanlainen rakkaustunti, kuin ripareilla, ihan samat jutut, hahah. Sain paljon lisää kavereita luokkalaisistani, koska kerrankin oli aikaa kunnolla jutella. Kaikki ovat muutenkin aivan ihania ja koko ajan auttamassa, jos en ymmärrä, jopa pojatkin. Suurin osa luokkalaisistani on pari vuotta nuorempia, niin kyllä sen vaan huomaa, että ajatusmaailmat on vähän erilaiset aina välillä. Oli vähän huvittavafiilis, että oonko täällä nyt isosena vai pikkusena vai mikä mä oon näitten keskellä? Muttajoo leiri oli kyllä todellakin kokemisen arvoinen. 

Eikähitsit, tuli taas todettua tää mun kääpiömäisyys. OON LYHYIN MEIÄN LUOKALLA, kaikki muut on ihan hervottoman pitkiä, hitsit. Täällä myös kaikki hokee koko ajan: "Du bist süß!" (=oot söpö!) Oikeesti koko ajan. No kai sitten jonkun mielestä tämmöinen punahiuksinen suomikääpiö on söpö ilmestys, hahah. 

Oon myös nyt jo päättänyt millaiset häät haluan! Vihkiminen siellä telttavarkkaleirin katottomassa kirkossa (tähtitaivas). Ja sitten juhlat semmosessa ladossa, joka on täynnä kynttilöitä ja myrskylyhtyjä. Oltiin viime viikolla perheen kanssa tuttavan juhlissa, ja ne oli justiinsa semmoisessa ladossa. Eijuku, ei voi olla mitään kauniimman näköstä. 

Pakko maininta vielä, SILITIN SIILIÄ. 



In der letzte Woche war ich mit meiner Klasse von Montag bis Mittwoch in Reimlingen. Wir hatten die Tage der Orienterung, drei sehr tolle Tage! Wir sprachen über Klassengemeinschaft, Liebe, Zukunft und Sucht. Jeden Tag spielten wie viele Spiele. Ich habe schon alle Spiele in Finnland gespielt, aber auf Finnisch. Es war bisschen lustig auf Deutsch zu spielen. Am Dienstag war ich auch mit Julia und Klaudia in NördlingenAm Dienstagabend mussten wir auch noch einen Luftballongmaschine machen, komisch! Hih, ich hatte lustige Zeit mit meiner Klasse und jetzt kenne ich auch besser meine Klasse, toll. Ach so, meine Freunde hier sprechen schon wirklich gute Finnisch ;D Aileen und Sina, ihr seid toll<3

Und jetzt ist wirklich die Herbstferien! 




sunnuntai 20. lokakuuta 2013

hih, Handball !


Hallo! Sanoisinko, että tää mun arki on ihan hullua. Viikolla ehdin vain kotiin nukkumaan, onneksi on olemassa viikonloput. Nojaa, semmoistahan mun elämä on Suomessakin, ei hengähdystaukoa milloinkaan. Tälläisestä elämästä mä vaan niin tykkään! 

Kyllä se on vaan niin totta, että täällä ollessa oppii arvostaman ihan erilailla Suomea, omaa perhettä ja kavereita. Eijuku, ette arvaakaan kuinka hirmuinen ikävä välillä on, mutta onneksi vaan aina välillä. Juttelin eilen pitkästä aikaa mitä parhaimman kaverin kanssa skypessä, ja se fiilis on vaan niin mahtava, kun kuulee semmoisen tyypin äänen, jota on ollut ihan hirmuinen ikävä.

MUTTA SITTEN PARHAASEEN JUTTUUN !! Aloitin pelaamaan käsipalloa, hih, se on ihan huippua. Oon jäänyt totaalisesti koukkuun, vaikka oonkin vielä varmasti maailman surkein pelaaja, kyllä se vielä tästä! Joukkue on mitä parhain, ja kaikki on tosimukavia ja koko ajan juttelemassa mulle. Nyt vihdoinkin tuntuu, että oon löytänyt oman paikkani. Mun tosihyvä kaveri Celli pelaa samassa joukkueessa sekä mun luokalla olevat Aileen ja Sina. Meillä on treenit kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin, puoltoista tuntia kerralla. Rakastan harkkoja, voijumpe, älyttömän hauskaa. Juokse, ota kiinni, heitä, ota kiinni, juokse, hyppää, tee maali..  Aluksi tuo käsipallon aloittaminen oli vaakalaudalla bussien takia, mutta onneksi löysin sitten semmoisen minibussitaksitsydeemin, joka pitää aina joka kertaa erikseen soittamalla tilata. Aatella, 25 km ja vain kaksi euroa, tosihalpaa. Tiistai ja torstai on kyllä aika rankkoja päiviä. Lähden kotoa puolikuuden aikaan aamulla ja illalla yhdeksän maissa oon kotona. Suoraan koulusta harkkoihin ja tiistaina on vielä kuorokin harkkojen jälkeen. Mutta ei se mitään, tärkeintähän on, että todellakin tykkään kaikesta mitä puuhaan! 

Tänään olin kuoron kanssa aamulla brunssilla. Oli ihan älyttömän paljon ruokaa tarjolla, huhuh. Hirmuinen määrä erilaisia makkaroita, sämpylöitä, juustoja, hedelmiä, salaatteja, lihoja, marmeladeja.. Kuorossa on siis aikamoinen ikähaarukka, ja oon kyllä nuorin. Mutta ei se mitään, kaikki ovat aivan ihania. Nyt mulla on monta uutta tätiä ja setää, hahah, mahtia. 

Tänään vain tämmöinen pikainen ja sekava postaus täältä kiireen keskeltä. AINIIN, onnistuin pesemään eilen ikkunoita ja toissapäivänä pesin vessaa sanakirja kädessä, huvittava näky, luulisin. Viikon päästä alkaa loma, niin sitten on aika kirjoitella enemmän, ainakin toivottavasti. Muttasiis, hengissä ollaan! 

Iskä, mulla on ihan hirmuinen ikävä sua.




Handball, hih. Ich habe jetzt Handball begonnen. Ich liebe schon jetzt Handball und meine tolle Team. Ich bin noch sehr schlecht zu spielen, aber vielleicht später besser! Wir haben Trainings am Dienstag und am Donnerstag. Ich bin wirklich glücklich, dass ich Handball spielen kann. Ich habe viel Programm jeden Tag in der Woche, aber es ist gut. In Finnland habe ich auch jeden Tag etwas. 

Ich vermisse viel meine Familie und Freunde. Es ist ziemlich schwer gute Freunde hier in Deutschland bekommen. Alle sagen nur: Hallo, wie geht´s, gefällst dir Deutschland? Aber, ich hoffe, dass ich noch gute Freunde bekommen. 

Von Montag bis Mittwoch bin ich mit meiner Klasse in Reimlingen. Ich habe keine Ahnung, was wir machen, hahah. Viel Spaß, ich glaube. 

 

lauantai 12. lokakuuta 2013

Eislauf in Regensburg

Heippa taasen, pitkästä aikaa täällä! Hirmuinen kiire koko ajan, joten blogin kirjoittaminenkin on unohtunut täysin. Mutta asiaan, tänne on todellakin tullut talvi, huhhuh. Kaikki mahdolliset vaatteet lapasia ja paksua kaulahuivia unohtamatta on puettava aamuisin bussipysäkille lähtiessä. Outoahan tässä on se, että muut kulkevat huppareilla vielä, ja tämä yksi suomalainen pökilö on pukeutunut kuin eskimo. No, ehkä se on ihan ymmärrettävää, sillä mun huonekin on kuin mikäkin jääluola, viistoista astetta !! Ehkä tähän kylmyyteen ja saksalaisten lämmitystaitoihin tottuu. Tässä ensin muutama kuva vihdoin ja viimein koulustani, tälläisessä betonihökkelissä siis päivät vietän (sisältä se on kyl oikeesti paremman näköinen). 









Viime viikonloppu oli täynnä ohjelmaa. Lauantaina reissattiin perheen kanssa Müncheniin, myös mun vaihtarikaveri Jade-Ann Sveitsistä oli matkassa mukana. Münchenissa oli tiedossa ensimmäinen Gastfamilietreffen. Paikalla oli siis paljon muita vaihtareita perheineen, tosin vain minä ja Jade-Ann Euroopasta. Muut vaihtarit olivat muunmuassa Meksikosta, Kiinasta, Japanista ja Ecuadorista. Ensin oli esittelykierros, jossa jokaisen vaihtarin piti esitellä perheensä muille ja kertoa itsestään. Noh, nyt Suomi-Ella pääsi oikeeseen persoonaansa ja innostui "vähän", hahah. No, ainakin jälkeenpäin sain kehuja kaikilta! Tämän jälkeen meidät jaettiin kolmeen ryhmään: vaihtarit, sisarukset sekä vanhemmat. Meidän ryhmässä juteltiin, miten kunkin vuosi on lähtenyt käyntiin, mikä on mennyt hyvin ja mikä huonosti. Oli hauskaa höpöttää saksaksi! Ja todellakin nyt en aio enää masentua kielitaitoni takia, totesin, että mähän oon ihan superhyvä jos verrataan muihin vaihtareihin, jotka eivät ole yhtään lukeneet saksaa kotimaassaan. 

Sunnuntaina koitti ensimmäinen YFU:n järkkäämä "aktiviteettipäivä". Matkasin yhdessä Jade-Ann:n sekä kiinalaisen Helenin ja amerikkalaisen Miyan kanssa junalla Regensburgiin. Matka kesti puolisentoistatuntia. Täällä Baijerissa on ehkä paras systeemi ikinä: Bayern Ticket. Eli kun reissaajia on enemmän matkassa mukana, voi ostaa tämmöisen lipun, jokaisen täytyy maksaa vain noin seitsemän euroa. Seitsemällä eurolla voi sitten matkustaa koko päivän junalla tai bussilla Baijerissa. Todella halpaa! Ilman tätä systeemiä reissu olisi maksanut reilusti yli 30 euroa. 

Regensburgin asemalla odoteltiin vielä muita vaihtareita tunnin verran. Tämän jälkeen oli opastettu kierros linnassa, lounas perinteisessä baijerilaisessa ravintolassa sekä luistelua Donau-Areenalla. Osa vaihtareista luisteli ensimmäistä kertaa elämässään! Pakko myöntää, että määkin oli koko ajan pulassa luistinten kanssa, oli niin hassut verrattuna omiin suomiluistimiin.. On se kyllä vaan niin parasta viettää aikaa vaihtareiden kanssa. 



 

Eilen kävin kampaajalla, voijuku. Oon onnistunut värjäyttämään superhyvät hiukset SAKSAKSI, hyvä minä! Ehkä joulun tienoilla uskallan vähän näitä leikkauttaakin, mutta nyt siis vaan väriä. Oli kyllä vauhdikas kampaamo, puolentoista tunnin aikana päätäni ehti räplätä ainaskin kolme eri kampaajaa. Ymmärsin niin, että tässä kampaamossa aikaa ei varata tietylle kampaajalle, vaan se jolla on aikaa on pääsi kimpussa, mikäs siinä. Värjäys maksoi 48 euroa, joten ei todellakaan kallista. Muutenkin kaikki on älyttömän halpaa täällä, pakkoesimerkki: Suomessa kulmiksessa salaatti 9 euroa tai jtn? Ja täällä samanlainen salaatti vain 4 euroa, vitsit mikä ero!

Tosi moni on kysellyt, miten pärjään baijerin murteen kanssa. Joten tähän loppuun vielä siitä. Elikkäs baijeri on TÄYSIN OMA KIELENSÄ. En tajua siitä yhtään mitään, no tervehdykset vain. Perheeni puhuu siis baijeria, mutta mun läsnäollessa mennään hochdeutschilla. Koulussa ei puhuta murretta, eikä kukaan mun kavereistakaan puhu. Musta tuntuu, että täällä maalla asuvat ovat niitä, jotka baijeria puhuvat. Monet etelän kaupungeissa asuvat ovat sanoneet, etteivät hekään ymmärrä kaikkea tai saati sitten puhu baijeria. Anita sanoi, että kaikki heidän vaihtarit ovat oppineet ymmärtämään baijeria, mutta puhuvat vain hochdeutschia. Kätevää, opin ymmärtämään vuoden aikana kahta "eri kieltä". Servus!



Am letzten Wochenende war viel Programm. Am Samstag war ich mit meiner Gastfamilie in München. Meine Freundin Jade-Ann aus Schweiz fuhr auch mit. In München war das erste Gastgamilietreffen. Da waren viele andere Austauschschüler mit ihre Familien. Ich und Jade-Ann waren die einzigen aus Europa. Alle andere kamen aus Mexiko, Ecuador, China, Japan, Amerika.. Am Nachmittag sprachen wir, wie unser Jahr begonnen hat. Es war sehr lustig neue Austauschschüler zu treffen. 

Am Sonntag hatte ich die erste YFU-aktivität. Ich fuhr mit dem Zug mit Jade-Ann, Helen aus China und Miya aus USA nach Regensburg. Wir machten eine Schlossführung, aßen gutes Essen und gingen Eislaufen in der Donau-Arena. Viele Austauschscüler waren  das erste mal in ihrem Leben auf Schlittschuhen gestanden. Wir hatten viel Spaß!










































































































tiistai 1. lokakuuta 2013

Oktoberfest

Kertakaikkisen vauhdikas ja mahtaisa viikonloppu takana. Paljon on tapahtunut, ja tähän postaukseen on nyt kyllä hirmuinen määrä kuviakin tullut räpsittyä. Suomivaihtarikaverini Oona Berliinistä vietti täällä meillä viikonlopun, oli niin huippua. Oli hauska parin kuukauden tauon jälkeen höpöttää suomeksikin, mutta kyllä me aina välillä saksaksikin jutskailtiin. Aikajees fiilis, kun huomaa, miten hyvin saksa jo rullaa. Perjantai-iltana käytiin leffassa katsomassa Da geht noch was. Pakko sanoa, että yksi parhaista leffoista, joita on tullut nähtyä. Todellakin suosittelen, jos se ilmestyy sinne Suomenkin kamaralle. 

Launtaina lähdettiin sitten kohti Münchenia ja mitäs muutakaan oli tiedossa kuin Oktoberfest. Oktoberfest on suurin "kansanjuhla" maailmassa. Oluttelttoja, railakasta menoa, tivolilaitteita, ruokapaikkoja, musiikkia, paljon ihmisiä, kalliit hinnat ja mitä parhain tunnelma. 








Jos olet miesseuraa vailla, lähde ihmeessä kohti Oktoberfestia. MUTTA, vain siinä tapauksessa, jos huolit silmätsikkurassa olevan, olutta kittaavan, huojuvan ja ärisevän sulhasehdokkaan. Iltaa kohden meno alkaa todellakin olla railakasta olutteltoissa. Pöytien päällä tanssitaan sekä lauletaan ja litran oluttuoppi on hetkessä kitattu alas, jonka jälkeen tarjoilijat kantavat kädet täynnä pöytiin lisää juomaa. Vähän väliä joku haluaa ottaa kuvia ja on hiplaamassa sua. 





Jos haluaa, on Oktoberfesteilla kyllä päivässä mahdollisuus jo tuhlata omaisuus rahaa. Jokaiseen tivolilaitteeseen ostetaan erikseen lippu, joka parhaillaan voi maksaa 7 euroa. Kaikesta syötävästä pyydetään hirmuiset summat, ja tietenkin kaikki turistikrääsä hinnoitellaan myö yliäyräitten. Lähdettiin sitten "köyhinä" vaihto-oppilaina Oonan kanssa suunnistamaan kohti Münchenin keskustaa ja etsimään ruokapaikkaa. Tunnin harhailun jälkeen löydettiin jonkunlaiseen keskustaan, ja mikäs muukaan siellä odotti kuin BurgerKing. Takaisin tullessa löydettiinkin sitten suora tie Oktoberfesteille, hahah, no ei kaikkea voi heti huomata. 


 
Vietettiin koko ilta Oktoberfesteilla. On se kyllä aika mahtavaa kokea tuommoinen jättitapahtuma, joka kerää kävijöitä ympäri maailmaa. Kaikki oluttelttojen pöydätkin myydään täyteen jo melkein vuotta ennen, huhuhu. Ehkä joskus vielä uudestaan? 

Sunnuntaina lähdettiin Oonan, hostäiti Anitan ja hänen kaverinsa kanssa Augsburgiin. Kiivettin huisinkorkeaan kirkontorniin, varmaan miljoonat rappuset. Ylhäältä näkyi sitten yli koko Augsburgin ja odoteltiin vielä tornissa sen verran, että kuultiin kirkonkellojen soivan. Sanoisinko, että hiukkasen kova meteli lähtee pään yläpuolella olevista kelloista, rautatolpatkin tärähteli, huhuhu. Loppupäivä kului kaupoissa kierrellessä, ja löydettin myös mukava ravintola. Sunnuntai-iltana Oona lähti sitten takaisin kohti Berliiniä. Oli niin jeees viikonloppu kertakaikkiaan! Keväällä matkustelen näillänäkymin sitten vuorostaan Berliiniin viikonlopuksi. 






Tänään ja eilen on tullut vietettyä sairastelupäivää. Tietysti piti saada syysflunssa. Onneksi eilen piristykseksi saapui paketti, josta löytyi JUST MULLE tehty kuutsivideo, hihih. Kiitos parhaat tyypit, jotka ootte leffassa ja niin erityshuippuisokiitos kuvaajalle<3 


Ihan parasta. Tänään löytyi tuolta huoneen perältä kasa lastenkirjoja, niitä oon tänään sitten lueskellut. Jopa Viiru ja Pesonen pehmot löytyivät laatikon pohjalta, hahah. Huomenna lähdetään luokan kanssa Augsburgiin päiväksi ja torstai onkin vapaapäivä. Aikas helppo viikko. Viikonloppu onkin täynnä kaikenmaailman vaihtarijuttuja, parhautta!