Heippa taasen, pitkästä aikaa täällä! Hirmuinen kiire koko ajan, joten blogin kirjoittaminenkin on unohtunut täysin. Mutta asiaan, tänne on todellakin tullut talvi, huhhuh. Kaikki mahdolliset vaatteet lapasia ja paksua kaulahuivia unohtamatta on puettava aamuisin bussipysäkille lähtiessä. Outoahan tässä on se, että muut kulkevat huppareilla vielä, ja tämä yksi suomalainen pökilö on pukeutunut kuin eskimo. No, ehkä se on ihan ymmärrettävää, sillä mun huonekin on kuin mikäkin jääluola, viistoista astetta !! Ehkä tähän kylmyyteen ja saksalaisten lämmitystaitoihin tottuu. Tässä ensin muutama kuva vihdoin ja viimein koulustani, tälläisessä betonihökkelissä siis päivät vietän (sisältä se on kyl oikeesti paremman näköinen).
Viime viikonloppu oli täynnä ohjelmaa. Lauantaina reissattiin perheen kanssa Müncheniin, myös mun vaihtarikaveri Jade-Ann Sveitsistä oli matkassa mukana. Münchenissa oli tiedossa ensimmäinen Gastfamilietreffen. Paikalla oli siis paljon muita vaihtareita perheineen, tosin vain minä ja Jade-Ann Euroopasta. Muut vaihtarit olivat muunmuassa Meksikosta, Kiinasta, Japanista ja Ecuadorista. Ensin oli esittelykierros, jossa jokaisen vaihtarin piti esitellä perheensä muille ja kertoa itsestään. Noh, nyt Suomi-Ella pääsi oikeeseen persoonaansa ja innostui "vähän", hahah. No, ainakin jälkeenpäin sain kehuja kaikilta! Tämän jälkeen meidät jaettiin kolmeen ryhmään: vaihtarit, sisarukset sekä vanhemmat. Meidän ryhmässä juteltiin, miten kunkin vuosi on lähtenyt käyntiin, mikä on mennyt hyvin ja mikä huonosti. Oli hauskaa höpöttää saksaksi! Ja todellakin nyt en aio enää masentua kielitaitoni takia, totesin, että mähän oon ihan superhyvä jos verrataan muihin vaihtareihin, jotka eivät ole yhtään lukeneet saksaa kotimaassaan.
Sunnuntaina koitti ensimmäinen YFU:n järkkäämä "aktiviteettipäivä". Matkasin yhdessä Jade-Ann:n sekä kiinalaisen Helenin ja amerikkalaisen Miyan kanssa junalla Regensburgiin. Matka kesti puolisentoistatuntia. Täällä Baijerissa on ehkä paras systeemi ikinä: Bayern Ticket. Eli kun reissaajia on enemmän matkassa mukana, voi ostaa tämmöisen lipun, jokaisen täytyy maksaa vain noin seitsemän euroa. Seitsemällä eurolla voi sitten matkustaa koko päivän junalla tai bussilla Baijerissa. Todella halpaa! Ilman tätä systeemiä reissu olisi maksanut reilusti yli 30 euroa.
Regensburgin asemalla odoteltiin vielä muita vaihtareita tunnin verran. Tämän jälkeen oli opastettu kierros linnassa, lounas perinteisessä baijerilaisessa ravintolassa sekä luistelua Donau-Areenalla. Osa vaihtareista luisteli ensimmäistä kertaa elämässään! Pakko myöntää, että määkin oli koko ajan pulassa luistinten kanssa, oli niin hassut verrattuna omiin suomiluistimiin.. On se kyllä vaan niin parasta viettää aikaa vaihtareiden kanssa.
Eilen kävin kampaajalla, voijuku. Oon onnistunut värjäyttämään superhyvät hiukset SAKSAKSI, hyvä minä! Ehkä joulun tienoilla uskallan vähän näitä leikkauttaakin, mutta nyt siis vaan väriä. Oli kyllä vauhdikas kampaamo, puolentoista tunnin aikana päätäni ehti räplätä ainaskin kolme eri kampaajaa. Ymmärsin niin, että tässä kampaamossa aikaa ei varata tietylle kampaajalle, vaan se jolla on aikaa on pääsi kimpussa, mikäs siinä. Värjäys maksoi 48 euroa, joten ei todellakaan kallista. Muutenkin kaikki on älyttömän halpaa täällä, pakkoesimerkki: Suomessa kulmiksessa salaatti 9 euroa tai jtn? Ja täällä samanlainen salaatti vain 4 euroa, vitsit mikä ero!
Tosi moni on kysellyt, miten pärjään baijerin murteen kanssa. Joten tähän loppuun vielä siitä. Elikkäs baijeri on TÄYSIN OMA KIELENSÄ. En tajua siitä yhtään mitään, no tervehdykset vain. Perheeni puhuu siis baijeria, mutta mun läsnäollessa mennään hochdeutschilla. Koulussa ei puhuta murretta, eikä kukaan mun kavereistakaan puhu. Musta tuntuu, että täällä maalla asuvat ovat niitä, jotka baijeria puhuvat. Monet etelän kaupungeissa asuvat ovat sanoneet, etteivät hekään ymmärrä kaikkea tai saati sitten puhu baijeria. Anita sanoi, että kaikki heidän vaihtarit ovat oppineet ymmärtämään baijeria, mutta puhuvat vain hochdeutschia. Kätevää, opin ymmärtämään vuoden aikana kahta "eri kieltä". Servus!
Am letzten Wochenende war viel Programm. Am Samstag war ich mit meiner Gastfamilie in München. Meine Freundin Jade-Ann aus Schweiz fuhr auch mit. In München war das erste Gastgamilietreffen. Da waren viele andere Austauschschüler mit ihre Familien. Ich und Jade-Ann waren die einzigen aus Europa. Alle andere kamen aus Mexiko, Ecuador, China, Japan, Amerika.. Am Nachmittag sprachen wir, wie unser Jahr begonnen hat. Es war sehr lustig neue Austauschschüler zu treffen.
Am Sonntag hatte ich die erste YFU-aktivität. Ich fuhr mit dem Zug mit Jade-Ann, Helen aus China und Miya aus USA nach Regensburg. Wir machten eine Schlossführung, aßen gutes Essen und gingen Eislaufen in der Donau-Arena. Viele Austauschscüler waren das erste mal in ihrem Leben auf Schlittschuhen gestanden. Wir hatten viel Spaß!
Viime viikonloppu oli täynnä ohjelmaa. Lauantaina reissattiin perheen kanssa Müncheniin, myös mun vaihtarikaveri Jade-Ann Sveitsistä oli matkassa mukana. Münchenissa oli tiedossa ensimmäinen Gastfamilietreffen. Paikalla oli siis paljon muita vaihtareita perheineen, tosin vain minä ja Jade-Ann Euroopasta. Muut vaihtarit olivat muunmuassa Meksikosta, Kiinasta, Japanista ja Ecuadorista. Ensin oli esittelykierros, jossa jokaisen vaihtarin piti esitellä perheensä muille ja kertoa itsestään. Noh, nyt Suomi-Ella pääsi oikeeseen persoonaansa ja innostui "vähän", hahah. No, ainakin jälkeenpäin sain kehuja kaikilta! Tämän jälkeen meidät jaettiin kolmeen ryhmään: vaihtarit, sisarukset sekä vanhemmat. Meidän ryhmässä juteltiin, miten kunkin vuosi on lähtenyt käyntiin, mikä on mennyt hyvin ja mikä huonosti. Oli hauskaa höpöttää saksaksi! Ja todellakin nyt en aio enää masentua kielitaitoni takia, totesin, että mähän oon ihan superhyvä jos verrataan muihin vaihtareihin, jotka eivät ole yhtään lukeneet saksaa kotimaassaan.
Sunnuntaina koitti ensimmäinen YFU:n järkkäämä "aktiviteettipäivä". Matkasin yhdessä Jade-Ann:n sekä kiinalaisen Helenin ja amerikkalaisen Miyan kanssa junalla Regensburgiin. Matka kesti puolisentoistatuntia. Täällä Baijerissa on ehkä paras systeemi ikinä: Bayern Ticket. Eli kun reissaajia on enemmän matkassa mukana, voi ostaa tämmöisen lipun, jokaisen täytyy maksaa vain noin seitsemän euroa. Seitsemällä eurolla voi sitten matkustaa koko päivän junalla tai bussilla Baijerissa. Todella halpaa! Ilman tätä systeemiä reissu olisi maksanut reilusti yli 30 euroa.
Regensburgin asemalla odoteltiin vielä muita vaihtareita tunnin verran. Tämän jälkeen oli opastettu kierros linnassa, lounas perinteisessä baijerilaisessa ravintolassa sekä luistelua Donau-Areenalla. Osa vaihtareista luisteli ensimmäistä kertaa elämässään! Pakko myöntää, että määkin oli koko ajan pulassa luistinten kanssa, oli niin hassut verrattuna omiin suomiluistimiin.. On se kyllä vaan niin parasta viettää aikaa vaihtareiden kanssa.
Eilen kävin kampaajalla, voijuku. Oon onnistunut värjäyttämään superhyvät hiukset SAKSAKSI, hyvä minä! Ehkä joulun tienoilla uskallan vähän näitä leikkauttaakin, mutta nyt siis vaan väriä. Oli kyllä vauhdikas kampaamo, puolentoista tunnin aikana päätäni ehti räplätä ainaskin kolme eri kampaajaa. Ymmärsin niin, että tässä kampaamossa aikaa ei varata tietylle kampaajalle, vaan se jolla on aikaa on pääsi kimpussa, mikäs siinä. Värjäys maksoi 48 euroa, joten ei todellakaan kallista. Muutenkin kaikki on älyttömän halpaa täällä, pakkoesimerkki: Suomessa kulmiksessa salaatti 9 euroa tai jtn? Ja täällä samanlainen salaatti vain 4 euroa, vitsit mikä ero!
Tosi moni on kysellyt, miten pärjään baijerin murteen kanssa. Joten tähän loppuun vielä siitä. Elikkäs baijeri on TÄYSIN OMA KIELENSÄ. En tajua siitä yhtään mitään, no tervehdykset vain. Perheeni puhuu siis baijeria, mutta mun läsnäollessa mennään hochdeutschilla. Koulussa ei puhuta murretta, eikä kukaan mun kavereistakaan puhu. Musta tuntuu, että täällä maalla asuvat ovat niitä, jotka baijeria puhuvat. Monet etelän kaupungeissa asuvat ovat sanoneet, etteivät hekään ymmärrä kaikkea tai saati sitten puhu baijeria. Anita sanoi, että kaikki heidän vaihtarit ovat oppineet ymmärtämään baijeria, mutta puhuvat vain hochdeutschia. Kätevää, opin ymmärtämään vuoden aikana kahta "eri kieltä". Servus!
Am letzten Wochenende war viel Programm. Am Samstag war ich mit meiner Gastfamilie in München. Meine Freundin Jade-Ann aus Schweiz fuhr auch mit. In München war das erste Gastgamilietreffen. Da waren viele andere Austauschschüler mit ihre Familien. Ich und Jade-Ann waren die einzigen aus Europa. Alle andere kamen aus Mexiko, Ecuador, China, Japan, Amerika.. Am Nachmittag sprachen wir, wie unser Jahr begonnen hat. Es war sehr lustig neue Austauschschüler zu treffen.
Am Sonntag hatte ich die erste YFU-aktivität. Ich fuhr mit dem Zug mit Jade-Ann, Helen aus China und Miya aus USA nach Regensburg. Wir machten eine Schlossführung, aßen gutes Essen und gingen Eislaufen in der Donau-Arena. Viele Austauschscüler waren das erste mal in ihrem Leben auf Schlittschuhen gestanden. Wir hatten viel Spaß!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti