perjantai 28. kesäkuuta 2013

Die Zeit vergeht sehr schnell

 
hih, 38, apua. Kesäkuu ihan lopussa ja lähtöön reilu kuukausi aikaa. Miten aika voikaan mennä näin nopeasti, vasta äskenhän elokuuhun oli reippaasti yli 100 päivää?
 
Oon nyt kesäkuussa ollut parilla leirillä isosena. Tuntuu niin hurjalta, että seuraavan kerran isosen hommia vasta vuoden päästä. Noh, ehkä tämmöinen tauko tekee ihan hyvää, sillä olen pyörinyt niin tiiviisti nyt kaksi vuotta seukan jutuissa. Oon viettänyt myös tosipaljon aikaa kavereiden kanssa lomalla. Nyt sitä alkaa tajuamaan, että oikeasti ei ole enää montaa päivää jäljellä ja pikkuhiljaa pitää alkaa sanoa heippoja ihmisille. Mutta onneksi kuitenkin vielä aikaa tehdä vaikka mitä ja olla rantsussa vaikka joka päivä. Murehdin sitten vasta, kun on todella heippojen aika. Ja toisaalta, enhän ole kuin vuoden poissa, jonka jälkeen palaan takaisin kuvioihin.
 
Hih, YFU:n toimistolle oli vihdoin ja viimein saapuneet vaihtareitten hupparit, jeij! Valkkasin itselleni tuommoisen turkoosin, koska vaihtoehtoina sen lisäksi oli vain musta ja harmaa. Joten kyllä tuo on paljon pirtsakampi ja mun näköinen. Tuo päällä sitten lentokentälle 5.8 ja kohti Saksaa!
 
 
                                    

Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä ostamassa saksan kielioppikirja, jotta voisin vielä opetella uusia juttuja ennen lähtöä sekä tietysti vuoden aikana. Sitten hankintavuoroon pääsee matkalaukku, hih! Nyt mun pitäisi todellaki ryhdistäytyä ja alkaa lukemaan saksaa vielä.. Mulla oli "hieno" suunnitelma, että lukisin joka päivä kesäloman alusta alkaen edes muutaman uuden sanan, mutta luulen että tämä haaste alkaa vasta heinäkuussa, heh. Ainiin kävin myös henkilökorttia varten passikuvassa, voiapua voiko ihminen enää hirveämmältä näyttää? Nojaah, ehkä passikuva on aina tuommoinen hirvitys. Noh, mutta ei muuta tällä kertaa, pysyhän matkassa mukana!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

64 Tage


                                   
 
Aiettä, se olis nyt kauan kaivattu loma. Kolme ja puol kuukautta lomailua, sillä Saksassa kouluun astelen ensimmäistä päivää vasta 12.9, huh, kylläpäs tuntuu vielä kaukaiselta! No, kesällä on pakko vielä lueskella saksaa, opetella uusia sanoja ja uutta kielioppia sekä kertailla vanhaa. Mutta ei se haittaa, koska tiedossa on mitä mahtavin palkinto kaikesta uurastuksesta. Vielä 64 päivää Suomessa ja sitten koittaisi lähtö kohti Saksaa. Mitähän kaikkea 64 päivässä ehtiikään vielä tapahtua? Sitä odotellessa.

On kyllä ollut kertakaikkisen hassu viikonloppu. Perjantaina tosiaan viimeistä päivää lukiolla, johon sisältyi kokeidenpalautusta (meni ylihyvin, hih), kevätjuhla, stipendien jakoa sekä tietysti saatiin todistukset. Illalla katsottiin meillä kavereiden kanssa leffaa. Lauantaina oli tiedossa kahdet ylppärit. Mentiin ensin serkun ylppäreihin, oli kyllä hauskaa! Ja sitten käväisin vielä yhden kaverin juhlissa. Voijukra, oisinpa jo ylioppilas (hitsit, vielä kolmevuotta)! Sunnuntaina käytiin perheen ja serkkujen kanssa syömässä sekä tietysti jätskikiskalla. Näin vielä iltapäivällä nopsaa mitä parhainta kaveriani, joka kyllä taas pelasti koko päivän. On se vaan niin huippua, kun on tuommoisia olemassa<3

Huomenna ajattelin käydä kirjastosta lainaamassa jonkun saksankielisen lastenkirjan, jotta voisin sitä yrittää lueskella tuon kuvassa olevan kirjapinon lisäksi. Löysin netistä myös Münchenin paikallisradion kanavan, JOKA TOIMIII PÄTKIMÄTTÄ!! Sitä on tullut kuunneltua, aiettä se fiilis kun ymmärrät jotain juttuja, hih. Mukava yllätys vielä illalla oli, että gastäiti oli laittanut viestiä. On se niin mahti tunne, kun tiiät et sulla on toisessa maassa perhe, joka jo nyt välittää susta hirmuisesti!