Meine erste Woche

   Heippa, Saksassa oon ja vieläpä jopa hengissä! Sunnuntaina reissasin Hampurista Augsburgiin, kuusi tuntia junassa, huhhuh. Nyt oon siis jo isäntäperheeni luona. Muttasiis, tässä bloggauksessa juttua mahtavasta saapumisvalmennusviikostani Hampurissa.  

                                    

Elikkäs 5.8 saavuttiin muiden yfun saksavaihtareitten kanssa Hampurin kentälle. Lento kesti parisen tuntia. Meitä vastassa oli neljä yfutiimeriä, jotka olivat myös mukana valmennuksessa. Kentällä  odoteltiin vielä tunnin verran Italiasta saapuvia vaihtareita. Tämän jälkeen alkoi matka valmennuspaikkoihin junalla ja bussilla huristellen. 

                                            

                                    

                                   

Saapumisvalmennusleirillä oli vaihtareita Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Belgiasta, Unkarista, Sveitsistä, Ranskasta ja Italiasta. On kyllä mahtavaa kerrassaan viettää viikko 40 eri maasta tulevan vaihtarin kanssa. 

Viikkoon mahtui paljonpaljon ohjelmaa. Vietettiin lastenkutsuja perinteisten saksalaisten leikkien siivittämänä, keskusteltiin kulttuurista, kommunikoinnista, sopeutumisesta, perheestä, koulusta ja kavereista, katseltiin sketsejä, leikittiin, tutustuttiin, 
naurettiin, oltiin piknikillä Elben rannalla, kulttuurivisailtiin, suunniteltiin Bunter Abendii, syötiin... Ehdoton lemppariohjelmani 
oli torstaina, kun meidän piti huoneryhmissä selvittää vastauksia erinäisiin kysymyksiin kaupungissa paikallisilta kysyen. Oli superhauskaa kommunikoida saksaksi ventovieraiden kanssa ja tulla ymmärretyksi edes jotenkuten. 

                                               

                                               

                                       

    

                                                

Meillä oli myös joka ilta BärchenGruppe, joka muodostui muutamasta vaihtarista ja omasta ohjaajasta. Juteltiin päivän kuulumiset, pelailtiin ja höpötettiin. Kävi hauska sattuma, sillä mun ryhmän ohjaaja on itse ollut Suomessa vaihtarina sekä asunut samassa kaupungissa ja käynyt samaa lukiota kuin minä, kyllä maailma on pieni! Suunnilleen kaikki leikit, joita leikittiin olivat entuudesta tuttuja ripareilta ja varkoilta. Varokaa vaan, ens kesänä leikitään saksaksi laululeikit! 

 

                                   

On hassua, miten paljon viikossa voikaan oppia kieltä. En olisi ikinä uskonut, että puhuminen ja ymmärtäminen parantuisi näin paljon! Viikon kysytyin kysymys oli ehdottomasti: Hast du verstanden? (=Oletko ymmörtänyt?) ja yleisin vastaus: Nein. (=En.), hahhhah, että tälläinen viikko. 

                                 

                                            

Sunnuntaina sitten matkattiin Hampurin rautatieasemalle. Aseman pihalla leikittiin vielä kaikki viikon aikana opitut laululeikit, suuren yleisön toljottaessa meitä kummastuneina. Vuorotellen jokainen lähti omaan junaansa vatsa täynnä perhosia. Olin tietysti viimeinen, mutta lopulta myös minun junani oli lähtövalmiina. Onnistuin selviämään myös hengissä junanvaihdosta Nürnbergissa, joka johtunee puolipäivää kestäneestä luennosta: Miten Deutsche Bahn toimii? Perille Augsburgiin siis pääsin, mitä sitten tapahtui? Sen voit lukea ensi viikon bloggauksesta.