hallohallohallo

 

 

TÄÄLLÄ ON NYT LUNTA. Mutta heippa! Taas on viikko vierähtänyt supernopeasti, voihuh. Ihan tavallista arkea elelen, tosin aika kiireistä semmoista. Viime viikon lensin paikasta toiseen ja helpotuksen huokaus pääsi suusta perjantaina kotiin tullessa: "Viikonloppuna saan nukkua, aiettä, luksusta."

 

DA GIBT ES JETZT SCHNEE. Aber, wieder ist eine Woche gegangen, unmöglich! Die Tage vergehen schnell, weil ich viel Programm hab. Schule, Handball, zwei Chöre, Freunde, DEUTSCH.. Und so jetzt ist Wochenende vorbei und ich hab viel geschlafen, ohne den Wecker, Luxus.

 

 

Eilen oltiin hostäiti Anitan ja Michin kanssa Neuburgissa, jossa oli meneillään "karnevaaliuinnit", elikkäs yli 2000 ihmistä ui neljä kilometriä Tonavassa mitä ihmeellisimpien pukujen ja härveleitten kanssa. Oli kyllä ihan älyttömän hienoja rakennelmia, osa myös kera ilotulitteiden!

 

Gestern war ich mit meiner Gastmama und meinem Gastbruder in Neuburg. Da war "Schwimmenkarneval", ungefähr 2000 Menschen schwammen in der Donau. Sie mussten insgesamt vier Kilometer schwimmen!

 

 

Nyt on pakko vielä kertoa yksi hauska "koe vaihtarina" juttu. Kuljen siis aina harkoista semmoisella minibussitaksilla, ja viime torstaina muita matkustajia mun lisäkseni ei ollut ja kaiken lisäksi ajovuorossa oli mun ehdoton suosikkikuski, joka höpöttää aina ihan hirmuisesti. No, tällä reissulla sitten lauloin koko matkan takapenkillä ja aina yhden loppuessa alkoi jo uusi (punaisen veisarin biisit tuli ainakin kuskille tutuksi). hhahah, sanoisinko että tälläset jutut on ehkä hauskimpia vaihtarina. 

 

Päivittelin kalenteria alkuviikosta ja totesin, että mun jäljellä oleva puolivuotinen saksaelämä on erittäin täynnä ohjelmaa. Joka paikkaan, pitäisi vielä ehtiä. Luvassa muunmuassa oopperaa Münchenissä, Mamma mia -musikaali Stuttgartissa, viikko Berliinissä, reissut Kölniin ja Dresdeniin, Dachau, johonkin väliin vielä Hampuri ja niin, mitäköhän kaikkea muuta vielä kalenteriin tupsahtaa kevään aikana? No, sitä odotellessa. Muttajoo, tällaista tänään, tschüss<3

 

 

 

Die Hälfte ist vorbei

 

 

Heippa vaan taas pitkästä aikaa! Nyt ois päiviä enemmän takana kuin edessä, apuapua. Näin pitkälle siis ainakin säilytty hengissä. On ollut päiviä, kun unohtaa elävänsä Suomessakin, mutta myös paljon päiviä, jolloin koti-ikävä on hirmuinen. Ainakin voin rehellisesti sanoa, että tässä puolen vuoden aikana on tullut muututtua ihmisenä ihan hirmuisen paljon.

 

Hallo! Oh Gott, die Hälfte meines Austauschjahres ist jetzt vorbei. Ich kann nicht verstehen. Könnte ich vielleicht die Zeit stoppen? Es gab sehr gute Tage, aber auch schlechte Tage. Manchmal habe ich großes Heimweh, und manchmal vergesse ich ganz, dass es auch das Leben in Finnland gibt. Ich kann ehrlich sagen, dass ich mich als ein ganz anderer Mensch wie im August fühle.

 

 

Joulukuun puolella oltiin perheen kanssa käymässä Nördlingenissä, joka on isompi kaupunki tunnin ajomatkan päässä. Se oli justiinsa semmoinen kaupunki, josta voi nähdä kuvia matkaopasta selaillessa. Elikkäs erittäin "saksalaistyylinen". Saksassa on enää vain muutama sellainen kaupunki, jota ympäröi alkuperäiset muurit ja Nördlingen on siis yksi näistä harvoista. Keskellä kaupunkia oli myös valtavan kokoinen luterilainen kirkko, joka kyllä sisältä oli niin koristeellinen, että oisin veikannut heti katolista, muttaei. Kiivettiin myös miljoonat rappuset ylös kirkontorniin, oli ihan parasta! Ainiin ja Nördlingenissä on yksi katu, jossa toisenpuolen taloissa asuu vain katolilaisia ja toisella puolella vain luterilaisia, hassua.

 

Ich war mit meiner Gastfamilie vor Weihnachten in Nördlingen. Wir waren im Christkindlmarkt und dann noch sehr höhe im Kirchenturm. Es gab viele Treppen, meine güte, aber es war echt lustig!

 

 

Oonkin jo muutaman kerran maininnut mun sveitsiläisetä vaihtarikaverista, Jade-Ann:sta. Viime viikonloppuna oli niin huippuhauskaa, Jade-Ann oli meillä koko perjantai-illan ja jäi sitten vielä yöksikin. Voijuku sitä höpötyksen määrää, en oo varmasti ikinä puhunut niin paljon. Toisen vaihtarin kanssa on niin parasta viettää aikaa, oikeasti ainoa, joka ymmärtää kriisit, ikävät, mokailut, hyvät ja huonot hetket. No, sitten alkuviikosta Jade-Ann:lle löytyi uusi isäntäperhe (en nyt ala selittämään, miksi). Muttasiis, voitte kuvitella, että fiilikset ei ollut mitenkään kovin korkealla asiasta kuultua, varsinkin kun uusi perhe asuu viiden tunnin junamatkan päässä! Kun puolessa vuodessa tuntemattomasta tyypistä tulee sulle kuin sisko, niin ei kovin helppoa oo heippoja sanoa.

 

In Pöttmes wohnt auch eine Austauschschülerin Jade-Ann aus Schweiz. Sie ist meine beste Freundin hier, und wie Schwester für mich. Aber gestern musste sie Gastfamilie wechseln und neue Familie wohnt im Norden, sehr weit! Ich kann sagen, dass mir der Abschied nicht leicht fiel.

 

 

"Freunde sind Engel, die uns wieder auf die Beine helfen, wenn unsere Flügel vergessen haben, wie man fliegt."

 

 

"Freundschaft, das ist eine Seele in zwei Körpern."

 

"Der Freund ist einer, der alles von dir weißt und der dich trotzdem liebt."

 

Perjantaina tosiaan nähtiin viimoista kertaa, noh ainakin kesällä viimoisessa YFU-seminaarissa nähdään sitten taas. Kuljetettiin perjantaina 60 kg edestä paketteja postiin, voihuh. Ja tietysti onnistuttiin sotkemaan yksi paketti koirankakkaan, joka levisi postissa sitten joka paikkaan, jestassentään. Alkoi vähän pelottaa, miten ihmeessä kesällä saan kaikki tavarat kuljetettua Suomeen? Mutta seuraavaksi jatkan läksyjen parissa, joten kuulemisiin! Tschüss<3

 

 

 

 

 

 

 

Die beste Zeit in der Schweiz

Heipparallaa. Nyt on pakko lopettaa blogiloma, sillä täällä istuu niin yli-innostunut ja täpinöissä oleva vaihtari. Vietin just elämäni parhaat päivät Sveitsissä, voijukra ja huhhuh.

 

 

 

Viime keskiviikkona eli vuoden ensimmäisenä päivänä lähdettiin ajelemaan kohti Sveitsiä. Matka kesti yli kuusi tuntia, voijestas, mutta onneksi maisemat oli huimaavia. Alpit kohosivat jokapuolella heti Sveitsin rajan yli päästessä. Ajeltiin myös Saksan suurimman järven eli Bodenseen ohi, älyttömän kaunis! Perheeni entinen vaihtari Valentin on ranskankielisestä Sveitsistä, ja hänen perheensä kanssa lomaa vietettiin. Heillä on loma-asunto Alpeilla, Ovronnaz nimisessä lomakylässä. Tämä lomamökki sijaitsi HALTIN KORKEUDELLA, joten voitte kuvitella miten huimat olivat näkymät parvekkeen oven avatessa. Pääsin samantien ranskalaisittain tervehtimään poskisuukoilla, oli kyllä hassua.

 

Torstaiaamuna minä, Michi, Valentin ja hostiskä Klaus lähdettiin samantien herättyämme laskettelemaan. Sää oli kyllä hirmuisen huono, lunta satoi hirmuisesti ja sumua oli kaikkialla. Katastrofipäivä. Olin jatkuvasti lumihangessa jalat taivasta kohti, enkä pysynyt yhtään suksilla pystyssä. Ei kannata ikinä sanoa, että osaa lasketella, jos tietää lähtevänsä Alpeille. Tämän ensimmäisen päivän jälkeen olin täysin varma, etten laskettele enää ikinä. Seuraavaksi pitäisi tulla kuva, kun muistutan enemmän lumiukkoa kuin Ellaa, mutta koska Michillä on menossa "ärsytä Ellaa päivät", niin kuva odottelee hänen puhelimessaan, ehkä näette sen joskus myöhemmin.

 

 

 

Perjantaina lähdettiin samalla porukalla jälleen mäkeen. TODELLAKIN MAAILMAN PARAS PÄIVÄ IKINÄ. Aurinko paistoi, alpit jatkuivat silmänkantamattomiin, pysyin jopa pystyssä ja aloin muistuttamaan jo laskettelijaa, hahah. No edelleenkin olin samantien lumihangessa, kun Valentin tai Michi huusi: "Ellaaa, kato tänne, Ellaa, heii nyt!" No tietysti samantien päädyn pöpelikköön, no ei se mitään, tuli ainakin naurettua vedet silmissä. Illalla söin ensimmäistä kertaa oikeaa sveitsiläistä juustofondueta. Eli sulaan juustoon kastetaan leipää ja perunaa. PERUNAA JA JUUSTOA, kuvitelkaa, huhuh, en saanut uutta lemppariruokaa.

 

 

 

 

Lauantaina oli puolestaan taas älyttömän huono sää, vettä satoi kaatamalla melkein koko päivän. Viettelin päivää mökillä Valentinen pikkusisarusten kanssa. Oli kyllä täysin uusi kokemus toimia ranskaa puhuvien muksujen lapsenvahtina, no siitäkin selvittiin. Muut lähtivät lomakylässä sijaitsevaan kylpylään, olisin itsekin siellä päivää viettänyt, jos en pökilönä vaihtarina olisi bikineitä unohtanut kotiin. No, ehkä ensi vuonna sitten.

 

Sunnuntain lähdettiin tietysti vielä koko päiväksi rinteeseen. Oli niin mahtavaa, voijukra. Tuli laskettua sveitsiläistä mustaa rinnettä alas, eli kaikkein vaativinta. Se oli niin huisia, maisemat oli niin upeat! Laskin kyllä varmaan puolet mustasta rinteessä pyllymäkeä, hahah. Kiipesin vielä Valentinen kanssa korkeimmalle vuorelle, mikä oli mahdollista, maisemat<3 AINIIN, ja kun huipulta laski alas hiihtokeskukseen, niin se kesti 25 minuuttia !!

 

 

 

Maanantaiaamuna lähdettiin ajelemaan kohti kohtia, oli kyllä niin haikeat fiilikset. Meillä oli niin hauskaa yhdessä Valentinen perheen kanssa, no onneksi sain kutsun, että saan milloin tahansa matkustaa uudelleen heidän mökilleen, huisia.

 

Paluumatkaan käytettiin koko päivä, koska kierreltiin vielä kaikkialla. Oltiin tammikuupiknikillä Genfer Seen rannalla Sveitsin puolella, niin kaunista, kun alpit kohosivat lumihuippuineen sieltä järvestä, hui. Tämän järven puitteisiin oli rakennettu hulppea lomaparatiisi, ja siellä kasvoi oikeita palmuja, hassua, viisi päivää lumivuorilla laskettelua ja yhtäkkiä nenän edessä kasvaa palmuja!

 

 

Maanantaina oli siis juhlapäivä, koska oli Drei Königs Tag. Nyt nolottaa, en tiiä vietätäänkö sitä Suomessakin. Silloin kai itämaantietäjät tuli Jeesuksen seimelle, okei nyt nolottaa vielä enemmän, en todellakaan tiedä mistä enää puhun, ehkä joku osaa kertoa mulle, oonko ihan väärässä? No kuitenkin Sveitsissä tehdään kyseisenä päivänä "pullakranssi", ja yhteen pullaan piilotetaan pikkuinen kuningasfiguuri. Se, joka löytää kuninkaan, kruunataan päivän kuninkaaksi. Tietysti ensimmäisen kerran tätä pullakranssia syödessä, onnistuin melkein tukehtumaan siihen himpuran kuninkaaseen. En tietenkään ollut tietoinen semmoisesta muoviukkelista. Olin jo ihan kauhuissani, mitä oon nielassut, hahah. Näin vain käy mulle, aina.

 

 

Tästä postauksesta taisi tulla erittäin sekava, mutta se johtuu vaan siitä, että en oo kokenut ikinä ennen mitään niin huisia. Vuoren huipulla seisoessa, auringon paistaessa ja parhaassa seurassa, voiko ihminen enää olla onnellisempi? Ihanaa uuttavuotta sinnepäin maailmaa, yritän täällä päästä taas järkiini, oon nimittäin vieläkin niin täpinöissä koko reissusta, huhuh. Muttajoo, kuulemisiin!

 

 

 

 

 

 

 

 

Vier Tage, und Ferien !

 Servus! Neljä päivää lomaan. Pakko myöntää, että sitä on odotettukin. Enemmän kuin usein menee hermo koulussa, kun on täysin ulkona asioista mistä puhutaan. Nyt on kuitenkin alkanut sujumaan paremmin. Saksan kielioppitestistä uupui vain muutama piste täysistä ja torstaina teen "ison" saksankokeen, hui. Eilen musiikin koe oli menestys, voijukra, ymmärsin ekan kerran kaikki kysymykset ja olin jopa ihan tosissani harjoitellut koetta varten. Kertakaikkisen mahtava fiilis, kun osaa tehdä OIKEASTI saksaksi kokonaisen kokeen. Tänään puolestaan matikankoe oli katastrofi, no ainakin ope sai nätin joulukortin, hahah. 

Servus! Vier Tage und dann Ferien, endlich. Ich warte schon sehr viel. In der Schule ist toll, aber das ist ganz schwer noch auf Deutsch lernen. Die ganze Zeit verstehe und kann mehr. Vielleicht im Frühling kann ich schon alles, hah. Gestern hatte ich Grammatiktest in der Deutschstunde, fast alles richtig! Ich hatte auch Musiktest und erstes Mal habe ich alle Fragen verstanden. Ich konnte auch zu antworten. Mathetest war heute eine große Katastropfe, und ich machte nur eine Weihanchtskarte für den Lehrer, hahah. 

Viime viikonloppuna esiinnyttiin kuoron kanssa. Lauantaina joulukonsertti Karslhuldessa ja sunnuntaina vielä täällä Pöttmesissä. Oli kyllä älyttömän hauskaa. Sunnuntai-illan vietin vielä Pöttmesin joulumarkkinoita kierrellessä Jade-Ann:n kanssa. AINIIN, leivoittin äitin kanssa piparkakkutaloja, hih. Minulla oli oma mökki rakennettavana ja äitillä omansa, ja sitten vielä tehtiin lahjaksi pari pikkumökkiä. En oo ikinä varmasti tunkenut yhteen piparimökkiin niin paljon karkkia, tuohon minun hökkeliin on varmasti käytetty lähes kilo karkkia! 

In der letzten Wochenende hatte ich zwei Weihnachtskonzerte mit dem Chor. Am Samstag sangen wir in Karlshuld und am Sonntag in Pöttmes, echt toll! Am Wochenende backte ich auch mit meiner Gastamama Hexenhäuser. Wir hatten viel Spaß. Jetzt wohnen die Gummibärchen in meinem Hexenhaus, haha.

 

Viime perjantaina reissasin koulun jälkeen koko loppupäiväksi mun aluevalvojan (joka on muuten parhaista parhain) luokse Augsburgiin. Matkassa mukana oli myös tietysti Jade-Ann ja sitten vielä meksiloisvaihtari Andres. Leivottiin yhessä joulukeksei, omomm, ne on niin parhaita. Ilta vietettiin sitten joulumarkkinoita kierrellessä, ei oo olemassa kyllä mitään kauniimpaa. Tuli myös maistettua ensimmäistä kertaa Glühwein:ia (JOO SANNA, tiiän että en osaa suomen kielioppia). Oli kyllä järkyttävän makuista, huhuh. Se on siis vähän niinkuin glögiä, mutta kuitenkin viiniä ja poltti muuten ihan himpuran paljon kurkussa. Noh, tuli ainakin kokeiltua nyt sekin. Loppuilta vietettiin sitten vielä aluevalvojani kotona. Oli niin mahtihauskaa, höpötettiin niin hirmusesti, että ääntä ei meinannut enää lähteä kotiin lähtiessä. Pakko todeta tähän, että suomen kirjoittaminenen tuntuu erittäin oudolta. 

Am letzten Freitag fuhr ich nach Augsburg. Ich war bei meinem Betreuer, der der beste in der Welt ist! Da waren auch meine Freundin Jade-Ann aus Schweiz und Andres, der ein Austauschschüler aus Mexiko ist. Wir hatten viel Spaß. Wir backten zusammen Plätzchen und danach waren wir noch in der Christkindlmarkt. Ich probierte erstes Mal Glühwein, yök, nicht mein Lieblingsgetränk. Wir sprachen sehr viel, meine güte, ich konnte nichts mehr am Abend sprechen, hahha. Aber die Zeit mit anderen Austausscülern ist immer wirklich lustig. Nur Austausschüler verstehen andere Austauschschüler, das ist wahr! 

 

Totesin, että on aikamoinen homma sovittaa yhteen: vaihtarijutut, normi arki, kaksi kuoroa, käsipallo, koulu ja kaverit. Mutta ei se mitään, tämmöinen "kriiselen, koska kaikki jutut on samaan aikaan" elämä on ihan jees. Muttajoo, nyt alkaa blogiloma. Tässä ennen joulua on vielä hirmuisen paljon ohjelmaa joka päivälle ja välipäivät meneekin sukulaisten kanssa. Heti uudenvuoden jälkeen lähdetään viikoksi Sveitsiin laskettelemaan, joten seuraavaa postausta voi odotella vasta ensi vuoden puolella. Ihanaa joulua sinne päin maailmaa! toivoo, yksi pöpipää saksamaalta. <3

p.s suurensuurikiitos, kaikista paketeista mitä posti on mukanaan tuonut, jokainen niistä on vielä avaamatta. vielä viikko hui!

Jetzt beginnt "Blogferien". Ich schreibe keine Texte vor Weihnachten. Ich hab so viel Programm, keine Zeit für den Blog. Nach Weihnachten fahre ich mit meiner Gastfamilie in die Schweiz. Aber wieder nächtes Jahr hab ich Zeit zu schreiben. Fröchliche Weihnachten <3 

Und danke Celli, du warst heute die tolle Deutschlehrerin, hih.  

 

 

Weihnachten ist schon da

 

Voijestas, miten nopeasti aika kuluu. Neljä kuukautta takana ja joulu ihan justiinsa. Oon täällä yleinen vitsinaihe, koska oon niin mini verrattuna muihin. Tuo ylempänä oleva kuva tuottaa edelleen naurua: "Kun mini-Ella söi jättinakin." 

Huhhuh, die Zeit vergeht sehr schnell. Jetzt habe ich schon vier Monate hier in Deutschland gewohnt. Aber zum Glück darf ich noch sieben Monate hier bleiben.

Christkindlmarkt, eli saksalaiset "joulumarkkinat" on tullut koettua. Voiettä, ette uskokaan miten Saksassa panostetaan jouluun. Oltiin perheen kanssa siis Augsburgin markkinoilla viikko sitten. Tuhannet jouluvalot, joululaulut, hirmuinen määrä ihmisiä, kojuja silmän kantamattomiin.. Christkindlmarkt = JOULUFIILIS. Ennen joulua reissataan vielä Nördlingenin joulumarkkinoille.

Ich war zum ersten mal in meinem Leben auf einer Christkindlmarkt. Letzte Woche fuhr ich mit meiner Familie nach Augsburg. Meine Güte, alles war sehr schön! Viele Weihnachtslichter, Weihnachtslieder, gutes Essen.. Vor heilig Abend fahren wir noch nach Nördlingen auf den Christkindlmarkt. Mein Weichnachten hat begonnen.

Eilen täällä vietettiin Nikolauksenpäivää. Nikolaus on vähän niinkuin "joulupukin sukulainen", joka tuo aina 6.12 lapsille suklaata ja pähkinöitä. Tällä herralla on myös mukana muutama "peikko" tuhmia muksuja varten. Olin näemmä ollut kiltti, suklaapukkeja nimittäin ilmestyi joka paikasta, hahah. 

Gestern war Nikolaustag und auch Unabhängigkeitstag von Finnland. Finland ist jetzt 96 Jahre alt. Aber ja, wir haben kein Nikolaustag in Finnland, nur der Weihnachtsmann am heiligen Abend. Nikolaus brachte viel Schokolade für mich! 

  

Eilen leivoittiin hirmuinen määrä erilaisia saksalaisia joulukeksejä Michin kanssa, oli ihan hirmuisen hauskaa! Tunsin itteni kyllä niin torveloksi, voijestas. Marmeladia oli kaikkialla ja jotenkin ihmeellisesti ongin koko ajan hukkuneita keksejä suklaan seasta. Noh, ainakin tuli naurettua. 

Gestern Abend backte ich mit meinem Gastbruder Weihnachtsplätzchen. Wir hatten viel Spaß. Und ich war eine große Katastrophe in der Küche, hahhah.  

Hih, äiti lähetti mulle mitä parhaimman joulukalenterin. Joka päivä tulee jonkun suomitutun kuva ja kirje/joulukortti. Hurjan suuri kiitos teille, jotka ootte suostunut kuvailtavaksi (en pysty nukkuu, kun jännitän kuka seuraavana aamuna kirjekuoresta ilmestyy)! Mutta, tällä hetkellä voin sanoa todella rakastavani mun elämää täällä, parhautta. Kuulemisiin, tschüs <3 

Meine Mama sendete mir ein Adventskalender, den sie selber gemacht hat. Jeder Tag kommt ein Foto von meinen finnischen Freunden oder Verwandten und ein Brief oder Weihnachtskarte. Das ist SUPER. Aber ja, jetzt kann ich ehrlich sagen, dass ich mein Leben in Deutschland liebe. Nächtes Mal wieder mehr, tschüs <3

huh, viele Fragen !

 

Vihdoinkin veljen läppäri käytössä, niin kirjoittaminen sujuu paremmin. Tässä nyt siis vastaukset laittamiinne kysymyksiin, joita tulikin ihan hirmuinen määrä, danke! 

Mistä sait idean lähteä vaihtoon, ja nimenomaan Saksaan? 

Koko vaihtoonlähtö oli itseasissa yhden syysillan päähänpisto. Päähänpisto, jota en todellakaan kahta sekuntia kauempaa miettinyt. Alunperin hain Ruotsiin, mutta koska kaikki paikat olivat jo täynnä, niin päädyin Saksaan. Oon kyllä todella tyytyväinen tällä hetkellä, että olen Saksassa, vaikka aluksi se vähän hirvittikin. 

Kauanko olet lukeut saksaa ennen vaihtoa? 

Aloitin saksan vasta lukiossa, joten kursseja ehti vuoden aikana kertyä neljä, mutta hyvin oon silti pärjännyt! 

Onko saksa vaikea kieli? 

On ja ei. Kielioppi on kamala, poikkeuksenpoikkeuksen poikkeusta jatkuvasti. Kielessä on hirmuisesti sääntöjä, mutta niitä on kuitenki helppo oivaltaa. Monet sanat ovat melkeinpä kuin ruotsia, joten se on ainakin helpottanut mun oppimista.  

Kuinka hyvin oot oppinut puhumaan saksaa? 

On hurja ajatella, miten hirmuisesti oon oppinut tässä lähes neljän kuukauden aikana. Ei tarvitse enää miettiä miten pitäisi jokin asia sanoa, koska on saanut rohkeutta vain höpöttää koko ajan, vaikka tietääkin, että kielioppi on varmasti ihan pusikossa. Ymmärrän lähes kaiken ja päässä ei tarvitse enää kääntää kaikkea suomeksi. Ei puhuminen todellakaan vielä vaivatonta ole, mutta koko ajan taidot paranee, päivä päivältä. 

Mitä kannattaa pakata mukaan vaihtoon lähtiessä? 

SANAKIRJA, siitä tulee paras ystävä. Äh, en tiiä, öö. No voin ainakin sanoa, ettei kannata pakata koko vaatekaapin sisältöä mukaan. Mulla on vieläkin elokuussa mukaan otettuja vaatteita käyttämättöminä, koska täällä tulee kuitenkin shoppailtua. PASSIKUVIA, bussikorttia ja opiskelijakorttia varten. 

Mitä veit perheellesi tuliaisiksi? 

Saksankielisen suomikirjan, hapankorppuja, lakkahilloja ja Iittalan Kivi-lyhtyjä. Otin mukaan myös valokua-albumin suomielämästäni, jota perhe todellakin tykkäsi katsella. 

Onko perheeseen ollut vaikea sopeutua?  Oletko kuin kotona?

Ei ollenkaan! Mun kohdalle sattui kyllä mitä parhain perhe, kerrassaan mahtava. Oon löytänyt oman paikkani perheessä ja olen kuin kotona. Hostvanhemmat esittelee mut tyttärenään, ei vaihtarina. Voin suuttua ja mököttää ilman, että mua pidetään huonona vaihtarina. Voin tehdä samoja asioita kuin kotona Suomessa. 

Kävittekö perheen kanssa kodin sääntöjä läpi? 

Ei oikeastaan käyty mitenkään ihmeellisesti, tietysti jotain ihan perusjuttuja. Uusia sääntöjä käydään läpi, kun semmoisia tilanteita tulee vastaan. 

Osallistutko kotitöihin?

Viikonloppuisin imuroin yleensä koko talon, huolehdin oman kylppärin putsaamisesta ja autan keittiötöissä. Jos vanhemmat tarvitsee apua navetalla, niin sitten puuhastelen sielläkin. 

Onko perheesi uskonnollinen? 

 Perheeni on siis katolilainen. Äidin kanssa olen pari kertaa käynyt kirkossa ja varmaankin taasen joulunaikaan. Olen saanut sen kuvan, että jos aikaa olisi enemmän, niin kirkossakin käytäisiin useammin.

Saako hanavettä juotta, vai juotko mieluummin pullovettä? 

Saa juoda, tai ainakaan en oo vielä sen takia kupsahtanut. Saksassa kaikki kuitenkin ostaa kuplavettä (mikä himpura se on oikeasti suomeksi?), ihan kaikki, täällä ei suunnilleen tunneta vesi ilman kuplia käsitettä. Jos tilaa ravintolassa vettä, se on aina kuplavettä. Itse oon jäänyt ihan koukkuun siihen, en juo olleskaan enää hanavettä. 

Onko sulla paljon harrastuksia? 

Pelaan käsipalloa ja reenit on kaksi kertaa viikossa. Oon niin paljon parempi jo siinäkin kuin kaksi kuukautta sitten! Laulan luterilaisen kirkon kuorossa ja oon koulun teatteriryhmässä. Näillänäkymin meen ens viikosta alkaen vielä koulun omaan kuoroon.

Mitä outoja sääntöjä koulussa on?

-Kokeet on kirjoitettava aina kuulakärkikynällä

-Kännyköitä ei saa näkyä missään vaiheessa päivää, edes sillon jos olet jo päässyt koulusta, ja odotat bussia

-Joka luokalla on viikoittain omat taulunputsaajat, jotka huolehtii luokan ja taulun siisteydestä

-Jokaisen tunnin alussa yhtä oppilasta kuulustellaan edellisen tunnin asioista, ja tästä saa siis arvosanan

-Hirmuisen tarkkaa, missä saa syödä eväät ja missä ei 

-Tunnin alussa noustaan seisomaan ja sanotaan huomenet, joskus myös rukoillaan sekä tehdään ristinmerkki

-TEITITTELY (onnistun aina möhlimään sen kanssa)

Ootko joutunut pitämään paljon esitelmiä Suomesta?

En yhtäkään vielä, haha. Tällä hetkellä maantiedon tunneilla kaikki tekee referaatteja Intian eri osista, ajattelin kysäistä, voinko mielummin esitellä Suomea. Pitää toivoa, että opettaja suostuu!

Tietävätkö saksalaiset paljon Suomesta? 

Tää riippuu kyllä ihan henkilöstä. Osa tietää todella paljon ja on ollut Suomessa monta kertaa. Osa taas esittää kysymyksiä tyyliin: Onko Suomessa jääkarhuja? 

Onko saksalaisiin helppo tutustua? Tulevatko ihmiset juttelee? 

Tähänkin on pakko vastata, että riippuu täysin henkilöstä. Toiset tulee heti juttelee ja on tosi kiinnostuneita. Toiset puolestaan vaikuttavat olevan fiiliksillä: yök, vaihtari. Jos hymyilet, varppina joku on tulee heti juttelemaan. Mulla on kolme semmoista tosihyvää kaveria täällä ja kaikki on just semmosia, jotka ensikertaa nähdessä oli hirmuinnoissaan höpöttämässä mulle. Pakko sanoa kuitekin, että oikeitten kavereitten saaminen on varppina vaihtarin suurin kriisi.

Mikä on oudointa Saksassa?

Ömmöm, oudointa. Kaikki on itseasiassa aika samanlaista Suomessa, mutta ei sitten kuitenkaan. Yksi iso ero ainakin on kyllä se, että kaikki leffat ja telkkarisarjat on dubattu, todellakin kaikki. Mutta sekään ei enää häiritte, koska yleensä pysyn aina kärryillä. NIN JA OUTOA on kyllä sekin, kuinka paljon täällä syödään kaikenmaailman lihoja ja makkaroita, huhuhu. 

Ootko tykästynyt johonkin paikalliseen ruokaan? 

JOO, ei harmainta aavistusta mikä sen nimi on, mutta semmoisen ohuen liharullan sisälle laitetaan kaikkia kasviksia ja sitten sitä syödään semmosien ihmeellisten makarooneilta maistuvien juttujen kanssa. Nyt oli kyllä erittäin sekava selitys. 

Onko jotain ruokaa, mitä et voi sietää? 

Weißwurst, eli kirjaimellisesti valkoinen makkara. Voijestas kaikki tykkää siitä ihan hirmuisesti täällä, en ymmärrä. Valkoinen makkara, joka keitetään, kuoritaan ja syödään sinapin sekä brezen kera. 

Miten pidät yhteyttä Suomeen? 

Perheen kanssa juttelen skypessä, samoin parin parhaimman kaverin kanssa. Mitä parhaimman kaverin kanssa meillä on sopimus, ettei puhuta koko vuonna, joten tulee läheteltyä kirjeitä ja sähköpostia. Facebookissa tulee tottakai myös kuulumisia vaihdettua. 

Mitä asioita kaipaat Suomesta (ei siis ihmisiä)? 

RUISLEIPÄÄ. Täällä on vaan semmoista tummaa müslileipää, joka hajoaa samantien käsiin. Ruisleipää ja oltermannia, omomom. OMAA SÄNKYÄ, ei jestas täällä mulla on höyhentyyny ja peitto, joten voitte arvata, että koko himpuran huone on aina täynnä höyheniä. JA SITÄ FIILISTÄ, KUN VOI JUORUTA SUOMEKS.

Onko sulla ollut koti-ikävää, ja jos on niin milloin? 

Kaksi ekaa viikkoa perheessä oli todellakin katastrofaalisia. Saatoin minä hetkenä hyvänsä alkaa vaan itkee, vaikka kaikki oikeastaan olikin hyvin. Marraskuun alussa iski myös koti-ikäväviikko, joka johtui varppina siitäkin, koska olin kipeä. Mutta ei se mitään, koti-ikävä kestää hetken ja sitten taas huomaa miten huippua elämää täällä elää. Tällä hetkellä ei vois paremmin mennä! 

Näätkö unia saksaksi, tai ajatteletko saksaksi? 

Mun unet on tällä hetkellä täynnä kaikki mahollisia kieliä, varmaan pää niin sekaisin, tästä hirmuisesta kielikylvystä, hahha. Jajoo, aina välillä huomaa, että ajatukset onkin saksaa. Jotkut sanat tuntuu paljon paremmilta saksasi kuin suomeksi. 

Huhhuh, mikä homma oli vastailla, toivottavasti ei ollut liian sekavaa tekstiä! Eilen olin kavereiden kanssa leffassa katsomassa Catching Fire, oli muuten ihan älyttömän hyvä, suosittelen. Rakastan katsoa leffoja saksaksi, parhautta. Oon muuten varma, että Saksassa ei tunneta suolaisia poppareita, niihin tungetaan aina sokeria, OI MIKSI OI MIKSI ? 

      

Frag, was du wissen willst

"Tanze, lache und liebe oder sei einfach glücklich aber lebe, denn wer weiß, was morgen ist, träume was du träumen möchtest, gehe wohin du gehen möchtest, sei wer du sein möchtest, denn du hast nur ein Leben und eine Chance diese Dinge auch zu tun."  

Voi kun tuota osaisikin noudattaa. Kirjoitin jo tuon suomeksikin kerran, mutta tuntui niin kapulakieleltä, että oli pakko poistaa koko juttu, joten sanakirja vain esiin ja kääntämään, jos et vielä ymmärtänyt.  

Tää on vain tämmöinen "olen hengissä" postaus, koska täällä on ongelmia jokaisen himpuran tietokoneen kanssa ja tää ipad ei oo mikään paras mahdollinen vaihtoehto blogin kirjoitusta varten. 

Tavallista arkea elelen. Herätys 5.45, bussipysäkille, kouluun, reenit, kotiin, läksyt ja nukkumaan. Ainakin omalla kohdallani huomaan todellakin sen, mitä vaihtarijärjestöt aina sanovat. Alku on yhtä ilotulitusta, jolloin elämä ei paremmin voisi olla. Sitten kun normaali arki alkaa rullaamaan ja jatkuu jatkumistaan, niin alkaa todellakin kaipaamaan sitä kaikkea, mihin on aina ennen tottunut ja mihin ei ole nyt mahdollisuutta. Elämä on kertakaikkisen mahtia, mutta jokaiseen päivään mahtuu fiiliksiä laidasta laitaan. 

Tänään viettelen lomapäivää, koska on joku juhlapyhä (joita muuten riittää). Viikonloppu on jo täyteen buukattu: kavereita, leffailua, yökyläilyä ja teatteria. 

Ajattelin tehtailla kysymyspostauksen, joten laitappa kysymystä tulemaan tuohon allaolevaan kommenttikenttään. Kysy mitä vaan, mieluummin tietysti vaihtarijuttuihin liittyen, koska vaihtariblogihan tämä on. 

Kuulemisiin! <3

Wenn du willst, kannst du etwas von mir fragen von meinem Austausschjahr und meinem leben hier. Schreib deine Frage in der Kommentarkasten. Nächtes mal schreibe ich einen Text, der ich antworten, auf Deutsch und auf Finnisch. Vielleicht kann ich auf Deutsch schon antworten, hahhah. Ich hoffe, dass ihr viele Fragen 

für mich stellt! Tschüs<3