Die Hälfte ist vorbei

 

 

Heippa vaan taas pitkästä aikaa! Nyt ois päiviä enemmän takana kuin edessä, apuapua. Näin pitkälle siis ainakin säilytty hengissä. On ollut päiviä, kun unohtaa elävänsä Suomessakin, mutta myös paljon päiviä, jolloin koti-ikävä on hirmuinen. Ainakin voin rehellisesti sanoa, että tässä puolen vuoden aikana on tullut muututtua ihmisenä ihan hirmuisen paljon.

 

Hallo! Oh Gott, die Hälfte meines Austauschjahres ist jetzt vorbei. Ich kann nicht verstehen. Könnte ich vielleicht die Zeit stoppen? Es gab sehr gute Tage, aber auch schlechte Tage. Manchmal habe ich großes Heimweh, und manchmal vergesse ich ganz, dass es auch das Leben in Finnland gibt. Ich kann ehrlich sagen, dass ich mich als ein ganz anderer Mensch wie im August fühle.

 

 

Joulukuun puolella oltiin perheen kanssa käymässä Nördlingenissä, joka on isompi kaupunki tunnin ajomatkan päässä. Se oli justiinsa semmoinen kaupunki, josta voi nähdä kuvia matkaopasta selaillessa. Elikkäs erittäin "saksalaistyylinen". Saksassa on enää vain muutama sellainen kaupunki, jota ympäröi alkuperäiset muurit ja Nördlingen on siis yksi näistä harvoista. Keskellä kaupunkia oli myös valtavan kokoinen luterilainen kirkko, joka kyllä sisältä oli niin koristeellinen, että oisin veikannut heti katolista, muttaei. Kiivettiin myös miljoonat rappuset ylös kirkontorniin, oli ihan parasta! Ainiin ja Nördlingenissä on yksi katu, jossa toisenpuolen taloissa asuu vain katolilaisia ja toisella puolella vain luterilaisia, hassua.

 

Ich war mit meiner Gastfamilie vor Weihnachten in Nördlingen. Wir waren im Christkindlmarkt und dann noch sehr höhe im Kirchenturm. Es gab viele Treppen, meine güte, aber es war echt lustig!

 

 

Oonkin jo muutaman kerran maininnut mun sveitsiläisetä vaihtarikaverista, Jade-Ann:sta. Viime viikonloppuna oli niin huippuhauskaa, Jade-Ann oli meillä koko perjantai-illan ja jäi sitten vielä yöksikin. Voijuku sitä höpötyksen määrää, en oo varmasti ikinä puhunut niin paljon. Toisen vaihtarin kanssa on niin parasta viettää aikaa, oikeasti ainoa, joka ymmärtää kriisit, ikävät, mokailut, hyvät ja huonot hetket. No, sitten alkuviikosta Jade-Ann:lle löytyi uusi isäntäperhe (en nyt ala selittämään, miksi). Muttasiis, voitte kuvitella, että fiilikset ei ollut mitenkään kovin korkealla asiasta kuultua, varsinkin kun uusi perhe asuu viiden tunnin junamatkan päässä! Kun puolessa vuodessa tuntemattomasta tyypistä tulee sulle kuin sisko, niin ei kovin helppoa oo heippoja sanoa.

 

In Pöttmes wohnt auch eine Austauschschülerin Jade-Ann aus Schweiz. Sie ist meine beste Freundin hier, und wie Schwester für mich. Aber gestern musste sie Gastfamilie wechseln und neue Familie wohnt im Norden, sehr weit! Ich kann sagen, dass mir der Abschied nicht leicht fiel.

 

 

"Freunde sind Engel, die uns wieder auf die Beine helfen, wenn unsere Flügel vergessen haben, wie man fliegt."

 

 

"Freundschaft, das ist eine Seele in zwei Körpern."

 

"Der Freund ist einer, der alles von dir weißt und der dich trotzdem liebt."

 

Perjantaina tosiaan nähtiin viimoista kertaa, noh ainakin kesällä viimoisessa YFU-seminaarissa nähdään sitten taas. Kuljetettiin perjantaina 60 kg edestä paketteja postiin, voihuh. Ja tietysti onnistuttiin sotkemaan yksi paketti koirankakkaan, joka levisi postissa sitten joka paikkaan, jestassentään. Alkoi vähän pelottaa, miten ihmeessä kesällä saan kaikki tavarat kuljetettua Suomeen? Mutta seuraavaksi jatkan läksyjen parissa, joten kuulemisiin! Tschüss<3