... und wieder krank

 Vihdoinkin oon taas palannut elävienkirjoihin. Viime viikolla tosiaan iski taas kauhia päänsärkykurkkukiputauti. Noh, kyllähän mä reilun kuukauden terveenä taisinkin pysyä. On muuten ehkä kaikkein raivostuttavinta olla kipeänä vaihtarina, ois niin paljon kaikkea ohjelmaa, jossa ois kiva olla mukana eikä makaa vaan puolikuolleena sängynpohjalla. Välillä niin kai sitten. Aika kului suomifiilistellessä hapankorppujen ja Uuden Päivän parissa. Sain myös kaverilta lainaksi Nälkäpelin, joten sitä oon myös lueskellut.

Pakko myöntää, että leijun jo täysin joulutunnelmissa. Viime viikolla käytiin äidin ja Michin kanssa semmoisessa jättimyymälässä, jossa oli siis kaikkea akvaarikaloista kahvinkeittimiin. Sinne oli myös rakennettu erillinen valtavankokoinen jouluosio. Joululaulut soi, joulukuusia ja jouluvaloja oli kaikkialla. "Joulumaahan" oli rakennettu myös eri satujen tapahtumapaikkoja, alempana kuva Punahilkasta. Glögikausi tuli myös avattua, joten nyt voin jo sanoa, että MUN joulu on alkanut. Niin ja täällä kotonakin jo ripustettiin tuommoinen valojoulutähti ikkunaan. Äiti vaan oli huolissaan, mitä naapurit ajattelee, kun ollaan näin ajoissa, joten kompromissi: Pidetään tuon ikkunan verhoa kiinni, hahah. NIIN, ja oonhan mä jo joulupakettejakin paketoinut!

 

AIVITSIT, pakkohehkutus. Viime maanantaina 4.11.2013 klo 23.00 tajusin ensimmäisen vitsin saksaksi!! Oltiin siis äidin ja muutaman tuttavan kanssa kreikkalaisessa ravintolassa syömässä ja siellä tajusin nauravani OIKEAA naurua OIKEALLE vitsille. Oli kertakaikkisen mahtifiilis.

Eilen olin aamusta iltaan kuoron kanssa harjoittelemassa adventtikonsertteja varten. Koko päivä joululauluja! Mää niin rakastan laulaa saksaksi, voijukra. Meiän joulukonsertista tulee varppina niin huippu. Esiinnytään siis kahteen otteeseen joulukuun puolenvälin tienoilla. Kaikki kipaleet kuulosti jo nyt ihan huikeilta, joten varppina kuukauden päästä on mitä parhaimmat konsertit luvassa. 

Järkytyin eilen pahemman kerran katsoessa kalenteria. KOLME KUUKAUTTA TÄYNNÄ. Eli kohta jo 1/3 vuodesta takanapäin. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten aika voi rullata niin kauhiaa vauhtia eteenpäin. Nyt todellakin on alettava ottamaan kaikki irti tästä vuodesta, sillä se on niin nopeasti ohi. Oon masistellut ihan liikaa saksantaitojeni kanssa ja muutenkin ollu huonoilla fiiliksillä tässä muutaman viikon. MUTTA NYT, asiaan tulee muutos: tämä pökilö vaihtari muuttaa nyt ajatusmaailmansa ja lähtee innolla kohti uusia haasteita, lupaus. 

Tschüss<3

p.s pakko tunnustaa, jouduin korjaamaan miljoona kirjotusvirhettä, tässä sitä huomaa, miten suomi ruostuu.